Pakolliset kokeet
Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita kumman tasoiseen kokeeseen hän osallistuu.Vähintään yhdessä pakollisessa kokeessa tulee suorittaa vaativampi koe. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen.
Ylimääräiset kokeet
Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.
Lyhyeen oppimäärään perustuvia kielikokeita kokelas voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana.
Ylimääräisissä kokeissa epäonnistuminen ei vaikuta ylioppilaaksi pääsyyn eikä mahdollinen hylätty arvosana näy ylioppilastodistuksessa.
Koetilaisuus
Kokelaan tulee saapua kuhunkin kirjalliseen kokeeseen klo 8.30 sekä kuullunymmärtämisen kokeisiin puoli tuntia ennen kokeen alkamista.
Kokelas saa tuoda kirjoitussaliin ainoastaan kirjoitus- ja piirustusvälineensä sekä eväät (lautasella ilman käärepaperia). Käsipuhelimen ja muiden teknisten laitteiden tuominen kirjoitussaliin on kielletty.
WC:hen halutessaan kokelas nostaa kätensä ja odottaa, kunnes valvoja antaa luvan lähteä. Kokelas saa käydä WC:ssä vain valvojan saattamana.
Lisää paperia tarvitseva kokelas ilmoittaa kädennostolla asiastaan jolloin valvoja tuo paperit kokelaalle. Lattialle pudonneet tarvikkeet nostaa valvoja, sillä kokelas ei saa liikkua paikaltaan.
Koeaika
Kirjallisen kokeen koeaika on kuusi (6) tuntia kussakin kokeessa (klo 9.00 – 15.00). Koetilaisuudesta saa lähteä aikaisintaan klo 12.00.
Jos kokelas kirjoittaa ylimääräisenä kaksi lyhyttä vierasta kieltä, niin hänellä on näiden kirjallisiin kokeisiin yhteensä aikaa kahdeksan tuntia. Kokelas saa molemmat koetehtävät yhtä aikaa ja voi siten itse jakaa käytettävän ajan kokeisiin haluamallaan tavalla.
Koepaperit ja kynät
Koepapereina käytetään konseptipapereita (A3 taitettuna) tai niiden puolikkaita (A4) sekä mahdollisia muita papereita tai lomakkeita, jotka on mainittu eri aineita koskevissa määräyksissä. Koepaperit kokelas saa koulusta. Niihin on valmiiksi painettu koulun nimi ja numero, kielikokeiden paperit ovat koulun leimalla varustetut. Jokaiseen koepaperiin kokelas merkitsee
- koulun numeron, jos sitä ei ole painettu paperiin valmiiksi,
- oman kokelasnumeronsa,
- nimensä tekstaten ja
- nimikirjoituksensa.
Kielikokeissa käytettäviin optisiin vastauslomakkeisiin kokelaan on merkittävä vastaavat tiedot myös mustaamalla niitä varten lomakkeella olevat soikiot.
Koepapereihin on jätettävä riittävä marginaali.
Kokelas jättää arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kirjoitusvälineenä käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa (esim. HB tai nro 2). Äidinkielen esseekokeen arvosteltaviksi tarkoitetut suoritukset on kirjoitettava puhtaaksi muste- tai kuulakynällä.
Suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. Samoin koesuoritukset, joita kokelas ei halua jättää arvosteltavaksi, on yliviivattava. Kaikki paperit palautetaan siisteinä ja taittelemattomina.
Virheiden korjaaminen
Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksiselitteisesti. Äidinkielen esseekokeessa virhe korjataan yliviivaamalla virheellinen kohta ja kirjoittamalla se uudelleen. Muutokset on tehtävä samalla kynällä jolla alkuperäinen teksti on kirjoitettu.
Kokeiden arvosteleminen
Kokeen jälkeen lukion asianomaisen aineen opettaja arvostelee koesuoritukset alustavasti. Opettaja ilmoittaa arvostelunsa tulokset kokelaille. Reaaliaineen ja matematiikan kokeesta opettaja ilmoittaa kustakin tehtävästä antamansa pistemäärän, jotta kokelaat voivat tarkistaa, ettei mikään vastaus ole jäänyt huomaamatta.
Ylioppilastutkintolautakunnan sensorit arvostelevat kaikki suoritukset ja antavat niistä pistemäärän kussakin ainejaoksessa yhteisesti päätettyjen arvostelukriteerien mukaisesti. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina.
