Ilmastoaktivistin päiväkirja

Aura Niskanen, Kuopion taidelukio Lumit

Aura on il­mas­to­ak­ti­vis­ti: hän jär­jes­tää mie­len­o­soi­tuk­sia ja il­mas­to­lak­ko­ja. Hä­nen ää­nen­sä on kuu­lu­nut: uu­tis­kyn­nys on ylit­ty­nyt myös leh­dis­tös­sä. Vaik­ka hän on saa­nut myös ikä­vää pa­lau­tet­ta, hän tais­te­lee pa­rem­man maa­il­man puo­les­ta.

Olen saa­nut mo­nil­ta ai­kui­sil­ta tu­kea ak­ti­vis­miin liit­ty­en. Osa on jopa ha­lun­nut liit­tyä mu­kaan, joka on erit­täin toi­vot­ta­vaa. Mo­nel­la ai­kui­sel­la kui­ten­kin näyt­tää ole­van vai­keuk­sia hah­mot­taa, mis­tä il­mas­to­lak­koi­lus­sa on kyse. ”Mi­nun mie­les­tä­ni…” – sa­noil­la mo­net aloit­ta­vat vas­ta­lau­seen­sa. Ikään kuin il­mas­ton­muu­tos oli­si mie­li­pide­asia. Il­mas­ton­muu­tos on to­ti­sin­ta tot­ta, ja se pe­rus­tuu vuo­si­kym­me­nien tut­ki­muk­seen. Tämä, jos mikä ker­too lak­ko­jem­me tär­key­des­tä. itä jär­keä mei­dän on kou­lut­tau­tua, kun ih­mi­set ei­vät edes suos­tu kuun­te­le­maan kou­lu­tet­tu­ja? Il­mas­to­la­kot ovat myös lak­ko­ja tie­teen puo­les­ta.

Ha­lu­an vain sa­noa, että olen meis­tä kai­kis­ta pa­rem­man maa­il­man puo­les­ta tais­te­li­jois­ta ää­ret­tö­män yl­peä. Me pys­ty­tään mi­hin vaan.

Ha­lu­an kiit­tää näin ak­ti­vis­mi­tai­pa­lee­ni merk­ki­päi­vän kun­ni­ak­si kaik­kia nii­tä ih­mi­siä, jot­ka ovat mi­nua tu­ke­neet ja mal­til­li­ses­ti kuun­nel­leet, mitä mi­nul­la on sa­not­ta­va­na. Eri­tyi­ses­ti ha­lu­an kiit­tää mun upei­ta ak­ti­vis­ti­ka­ve­rei­ta, joi­den kans­sa täs­tä kai­kes­ta tu­lee sen ar­vois­ta.

Tu­tus­tu Au­ran päi­vä­kir­jaan ko­ko­nai­suu­des­saan: Aura Nis­ka­nen_päi­vä­kir­ja