RC Katamaraani ja bioetanolia

Saim­me scien­ce ­kurs­sin alus­sa käy­tän­nös­sä va­paat kä­det suun­ni­tel­la mitä kurs­sil­la te­ki­sim­me. Ha­lu­sim­me pro­jek­tim­me liit­ty­vän jo­ten­kin 3d­tu­los­tuk­seen. Li­säk­si läh­tö­koh­ta­na pro­jek­til­le oli se, että sen tu­li­si olla jo­tain liik­ku­vaa, mie­lel­lään kau­ko­oh­jat­ta­vaa. Opet­ta­jil­ta saim­me ide­an bio­e­ta­no­lil­la toi­mi­vas­ta moot­to­ris­ta, min­kä pää­tim­me­kin ot­taa pro­jek­tin osak­si. Läh­dim­me suun­nit­te­le­maan mil­lai­sen kau­ko­oh­jat­ta­van kul­ku­neu­von voi­sim­me ra­ken­taa bio­e­ta­no­li­moot­to­rin ym­pä­ril­le. To­pi­ak­sel­ta löy­tyi ko­toa yli­mää­räi­se­nä use­am­pi­kin len­no­kin me­ta­no­li­toi­mi­nen moot­to­ri. Me­ta­no­li­moot­to­ria pys­tyy aja­maan myös bio­e­ta­no­lil­la. Pää­dyim­me va­lit­se­maan pro­jek­tim­me voi­man­läh­teek­si 4,5 cc isku­ti­la­vuu­del­taan ole­van moot­to­rin. Len­nok­ki­moot­to­ri toi­mii ilma­pot­ku­ril­la. Voi­man­siir­ron ja vä­li­tys­ten suun­nit­te­le­mi­nen ja to­teut­ta­mi­nen moot­to­riin joka kier­tää 17 000 rpm oli­si hy­vin haas­ta­vaa. Pot­ku­ri­ve­don an­si­os­ta pys­tyim­me ohit­ta­maan voi­man­siir­ron ra­ken­ta­mi­sen.

Ai­van en­sim­mäi­sek­si mie­les­säm­me oli ra­ken­taa ilma­pot­ku­ril­la toi­mi­va auto. Ve­nei­ly­hul­lu Oli­ver kui­ten­kin sai kään­net­tyä pro­jek­tim­me koh­teek­si ilma­pot­ku­ril­la toi­mi­van ve­neen, eli jo­tain hyd­ro­kop­te­rin suun­taan. Läh­ties­säm­me suun­nit­te­le­maan ve­neen run­koa to­te­sim­me ka­ta­ma­raa­ni­tyyp­pi­sen run­gon ole­van hel­poin, jot­ta saam­me hyd­ro­kop­te­rin va­kaak­si. Kel­lu­vuus­las­kel­mia teim­me pal­jon. Ja ko­kei­lim­me kel­lu­vuut­ta ja liu­ku­o­mi­nai­suuk­sia pie­nois­mal­leil­la, jot­ka tu­los­tim­me 3d­tu­los­ti­mel­la. Lo­pul­ta use­am­man ko­keen, kel­lu­vuus­las­kel­man ja fy­sii­kan­o­pet­ta­jan kans­sa käy­ty­jen kes­kus­te­lu­jen jäl­keen löy­sim­me run­ko­muo­don ja koon, jon­ka us­koim­me toi­mi­van ja kan­ta­van moot­to­rin sekä tar­vik­kei­den pai­non.

Run­gon muo­to tu­los­tet­tiin 3d­tu­los­ti­mel­la, kum­pi­kin pont­too­ni nel­jäs­tä osas­ta. Osat lii­mat­tiin yh­teen. Kan­nek­si ja vah­vik­keek­si lii­mat­tiin fil­mi­va­ne­ri­le­vyt. Pont­too­nit ki­tat­tiin ja hi­ot­tiin kak­si ker­taa. Ki­tin pääl­le maa­lat­tiin kol­me ker­ros­ta Mi­ra­nol­maa­lia. Pont­too­nit yh­dis­tet­tiin toi­siin­sa va­ne­ri­tuil­la ja pääl­le kiin­ni­tet­tiin myös moot­to­rin te­li­ne, ilma­pe­rä­sin sekä 3d­tu­los­te­tut ko­te­lot säh­kö­o­sil­le ja tan­kil­le. Tu­los­tim­me 3d­tu­los­ti­mel­la kaik­ki osat, mitä suin­kin pys­tyim­me tu­los­ta­maan. Pe­rä­sin ra­ken­net­tiin kark­ki­ra­si­an kan­nes­ta. Pe­rä­sin­tä ja moot­to­rin kaa­sun­sää­töä lii­kut­taa ra­dio­oh­jai­mel­la oh­jat­ta­vat ser­vot. Ser­vot saa­vat sig­naa­lin ra­di­o­vas­taan­ot­ti­mel­ta. Ra­di­o­vas­taan­otin saa sig­naa­lin ra­di­o­lä­het­ti­mel­tä. Ser­vot, ra­di­o­vas­taan­otin, ja ra­di­o­lä­he­tin ovat täy­sin nor­maa­le­ja len­no­keis­sa käy­tet­tä­viä osia.

Bio­e­ta­no­lin val­mis­tus oli ai­van oma pro­ses­sin­sa. En­sin poh­dim­me eri­lai­sia me­ne­tel­miä, tar­vit­ta­van polt­to­ai­neen mää­rää, sekä raa­ka­ai­nei­ta. Pää­dyim­me mu­kai­le­maan
kou­lu­la­bo­ra­to­ri­os­sa teh­tä­väk­si tar­koi­tet­tua oh­jet­ta. Bio­e­ta­no­lin val­mis­tuk­sen aloi­tim­me ha­jot­ta­mal­la pe­ru­na­jau­hon tärk­ke­lys­tä glu­koo­sik­si suo­la­ha­pol­la. Sit­ten neut­ra­loim­me liuk­sen ja lai­toim­me sen käy­mään. Käy­mi­sen jäl­keen suo­da­tim­me sa­kan pois ja tis­la­sim­me polt­to­ai­neen. Tis­laus kou­lu­lait­teis­tol­la vei tun­te­ja. Val­mis­ta eta­no­lia saim­me ai­kaan pari de­siä. Teim­me oma­te­koi­sel­la eta­no­lil­la polt­to­ko­kei­ta ja to­te­sim­me sen pa­la­van lä­hes yhtä hy­vin kuin te­ol­li­suus­e­ta­no­li.

To­pi­as Tam­mi ja Oli­ver Kuus­to­nen