Perustietoa bakteereista
Rakenne
Bakteerien uloin kerros on soluseinä, jonka tarkoituksena on antaa bakteerille muoto. Soluseinän alla sijaitsee solukalvo. Joillakin bakteereilla on soluseinänsä päällä polysakkarideista muodostuva kapseli tai limakerros. Bakteerilla saattaa olla myös värekarvoja, jotka auttavat sitä kiinnittymisessä toiseen soluun tai alustaansa, tai siimoja, joiden avulla se liikkuu. Bakteereilla ei ole erillistä tumaa eikä muitakaan soluelimiä, lukuun ottamatta ribosomeja. Bakteereilla on tarvittavat entsyymit, ribosomit ja kalvorakenteet omaa monistumistaan ja kasvuaan varten. Bakteerien dna sijaitsee rengasmaisessa kromosomissa soluliman keskellä. Kromosomin lisäksi solulimassa saattaa olla yksittäisiä rengasmaisia dna-molekyylejä, plasmideja. Aerobisilla bakteerieilla soluhengitys tapahtuu solukalvon poimuissa, mesosomeissa.
Lisääntyminen
Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla, jolloin alkuperäisestä solusta muodostuu kaksi tytärsolua, jotka ovat alkuperäisen solun klooneja. Ennen jakaantumista rengasmainen kromosomi ja mahdolliset plasmidit kahdentuvat. Sen jälkeen kun perintöaines on jakautunut kahtia, kasvaa syntyvien tytärsolujen väliin solukalvo ja soluseinä ja solu jakautuu kahdeksi uudeksi soluksi. Bakteerit voivat jakautua jopa 20 minuutin välein, mutta lajien välinen vaihtelu on suurta. Bakteerien lisääntymistä tarkasteltaessa voidaan erottaa neljä vaihetta:
- Lepovaihe, jolloin kasvu on erittäin vähäistä tai sitä ei tapahdu ollenkaan.
- Kasvuvaihe, jolloin kasvua rajoittanut tekijä poistuu. Kasvu on hyvin voimakasta ja ihanteellisissa olosuhteissa noudattaa eksponentiaalista mallia.
- Tässä vaiheessa ympäristötekijät rajoittavat kasvua ja bakteerien lisääntyminen ja kuoleminen saavuttaa tasapainonsa
- Solut kuolevat, koska kanta on kasvanut liian suureksi tai jokin ympäristötekijä muuttuu epäedulliseksi.
Viljely (kasvatus)
Viljelymenetelmät perustuvat mikrobien ravinteiden käyttöön. Kun tunnetaan tietyn bakteerin tai bakteeriryhmän ravintovaatimukset, voidaan koostaa alusta, jolla bakteerit kasvavat. Tutkimuksessamme käytimme pintaviljelyä, jolloin bakteeri näyte levitetään kasvualustan pinnalle.
Tutkimus
Tutkimuksessa selvitettiin elinympäristössä esiintyvien bakteerien määräää erilaisilta rakennuksen sisäpinnoilta. Tutkimus suoritettiin Technopoliksen tiloissa
Hypoteesi
Tutkimuskohteista ovenkahvat ja valonkatkaisijat ovat likaisimpia ja seinäpinnat puhtaimpia. Laboratorion pinnat ovat kaiken kaikkiaan puhtaimpia ja yleisten tilojen, kuten porraskäytävän likaisimpia.
Toteutustapa
Tutkimus suoritettiin rakennuksen erilaisilta pinnoilta otetuin sivelynäyttein. Näytteitä kasvatettiin viikon ajan lämpökaapissa, jonka jälkeen laskettiin bakteeripesäkkeiden määrä.
Näytteenotto:
1. Valitaan kohta, josta näyte halutaan ottaa. Suurilla pinnoilta, kuten esimerkiksi seinältä tai lattialta näytettä otettaessa, tulee näytteenottokohdan olla mahdollisimman satunnainen.
2. Mikäli pinta on tasainen, näytteen alaksi rajataan kehyksen avulla 10×10 cm. Muussa tapauksessa lasketaan/arvioidaan pinta-ala mahdollisimman tarkasti. Jokaisen näyttenoton jälkeen kehys puhdistetaan etanolilla.
3. Otetaan steriili pitkävartinen pumpulipuikko pakkauksestaan. Kastellaan se steriilissä laimennosliuoksessa ja asetetaan mahdollinen kehys tutkimuspinnalle.
3. Otetaan näyte. Näyte otetaan sivellen näytteenottoalue ”kolmeen suuntaan” eli pystyyn, vaakaan ja vinoittain.
5. Sivellään näyte elatusmaljalle. (Tutkimuksessa käytettiin bakteereille sopivaa elatusalustaa eli THG- maljaa, joka estää homesienten kasvun.)
5. Kasvatetaan näytteitä lämpökaapissa viikon ajan, jonka jälkeen lasketaan bakteeripesäkkeiden määrä.
Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu
Tutkimuskohteet oli jaettu viiteen ryhmään: pöytäpinnat, ovenkahvat, seinäpinnat, valokatkaisijat/muuta napit ja lattiapinnat. Jokaisessa ryhmästä otettiin viisi näytettä (siis yhteensä kaikkiaan 25), jotka pyrittiin valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti.
Pöytäpintojen ryhmästä likaisimmaksi osoittautui työpöytä ja puhtaimmaksi portaikon kaide. Myös tiskipöytä ja laboratorion pöytä olivat melko puhtaita, kun taas ruokapöytä jonkin verran likaisempi. Tulokset eivät olleet täysin hypoteesin mukaisia. Laboratorion pöytä oli kyllä puhtain, mutta portaikon kaide osoittautui yllättäen luultua puhtaammaksi. Verrattuna kaikkiin näytteisiin tulos on kuitenkin uskottava, sillä bakteeripesäkkeiden määrät olivat melko vähäisiä. Ero hypoteesin ja tukimustulosten välillä saattaa johtua erilaissesta siivousmäärästä. Yleisen tilan osana portaikon kaide oletetaan lähtökohtaisesti likaiseksi, kun taas työpöytä ajatellaan yhden tai muutaman ihmisen käytössä olevana lähes automaattisesti puhtaammaksi.
Ovenkahvoista likaisin oli vessan oven kahva sisäpuolelta ja puhtain ulko-oven kahva ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan oven kahvat olivat kuitenkin melko likasia verrattuna esimerkiksi pöytäpintoihin. Hypoteesi piti osittain paikkansa, sillä oven kahvat olivat likaisia, mutta eivät likaisimpien joukossa. Tämä ero johtuu mahdollisesti ihmisten tavoista vältää kosketusta ovenkahvojen kanssa.
Seinäpinnoista likaisin oli taukotilan seinä, joka oli samalla neljänneksi likaisin kaikista näytteistä, ja puhtain käytävän seinä. Hypoteesi ei pitänyt paikkaansa, sillä pöytäpinnat osoittautuivat seinäpintoja puhtaammaksi. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, ettei seinäpintoja puhdisteta siivottaessa millään lailla.
Valokatkaisijoista ja muista napeista likaisimmaksi osottautuivat vessan ja laboratorion valonkatkaisijat ja puhtaimmaksi vesihana. Jälleen kerran tulos ei ollut hypoteesin mukainen, sillä laboratorion valonkatkaisija oli kaikaista likaisin. Tämä johtuu luultavasti sen ahkerasta käytöstä. Vesihana saattoi olla puhtain, koska sille roiskuu mahdollisesti pesuaineita käytön yhteydessä.
Lattioista likaisin oli näkyvästi likainen lattia paljon kävellystä paikasta, joka oli samalla kaikista näytteistä likaisin, ja puhtain oli etanolilla pyyhityltä lattialta otettu, joka ei sisältänyt lainkaan bakteereja. Hypoteesin mukainen oletus oli, että yleiset tilat olisivat likaisimpia. Lattiapinnat osoittautuivat kuitenkin yllättävän puhtaiksi. Tämä selityy luultavasti lattioiden ahkeralla siivoamisella ja pesuaineella pyyhkimisellä. Näkyvästi likaisesta kohdasta otetusta näytteestä siivous oli kuitenkin ehkä jäänyt tekemättä tai käyttö oli niin suurta, että bakteerimäärä oli noussut.
Lähteet 19.1.2014
- http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/lupa-kokata-elintarvikehygienian-perusteet/mikrobiologia/bakteerien-lisaantymisnopeus
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Bakteerit
- http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/bakteerien_ulkoiset_rakenteet/