Kuvamuistoja Badajozista Erasmus-vaihdosta
Hilla Tervo
Badajozin läpi kulkee joki nimeltään Guadiana, joka toimi hyvin kaupungissa suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Joki on kokonaisuudessaan 778 kilometriä pitkä ja laskee Atlanttiin Portugalin etelärannikolta. Badajozissa joen yli kulkee neljä siltaa, joilta voi nähdä hienon maiseman kaupungista.
Tämän kuvan ottohetkellä olin yhdellä silloista kävelemässä host-siskoni kanssa kuntosalilta kotiin. Kävelymatka ei ollut pitkä, vaikka kuntosali ei host-siskoni mielestä ollutkaan lähellä kotiamme, ja hän olisi halunnut saada autokyydin kotiin. Minusta oli mukavaa mennä kävellen, sillä ilma oli edelleen lämmin ja saimme rauhassa nähdä tämän kauniin auringonlaskun.
Espanjassa syödään päivällinen tavallisesti noin kello 21–23 aikaan, joten ruokailu oli meille suomalaisille aina kovin odotettu tapahtuma. Varsinkin vaihdon alkupuolella ennen ruokaa ehti aina tulla kova nälkä.
Ruoka Espanjassa oli minulle mieluista, ja erityisesti tämä Pepe Tacon nacholautanen jäi mieleeni positiivisena makukokemuksena. Guacamole, salsa ja tuo valkoinen kastike olivat oikein maukkaita ja sopivat täydellisesti lihan ja lämpimien cheddarjuustolla höystettyjen nachojen kanssa. Välillä tosin syötiin niin epäterveellisesti, että melkein ehti tulla ikävä Suomen monipuolisia aterioita.
Koulussa ei siellä ole ruokailua, joten oppilaat ottavat yleensä kotoaan mukaan pientä välipalaa, jota sitten voi syödä koulupäivän yhdellä ainoalla välitunnilla. Tavallisesti host-siskoni pakkasi mukaan kaksi browniepalaa ja pillimehun, joskus myös palan juustoa. Tähän emme me vaihtarit tainneet sitten koskaan tottua, vaan ostimme aina lisää ruokaa työhuoneeseemme koulupäivien ajalle. Kun koulun oppilaat huomasivat ruokakätkömme, aloimme aika ajoin saada nälkäisiä vierailijoita huoneeseemme.
En olisi kyllä koskaan uskonut tulevani iloiseksi astuessani ulos räntäsateeseen, mutta pitkän matkustuspäivän päätteeksi tuo harmaa näky ja kylmä tuulahdus olivat oikea helpotus. Tämä oli minulle ensimmäinen kerta, kun olin kokonaisen kuukauden poissa kotoa kaukana perheestäni. Varsinainen koti-ikävä ei ehtinyt vielä iskeä tuossa ajassa, mutta kotiinpaluu tuntui silti mukavalta.
Reissun aikana opin paljon uutta Espanjasta, mutta myös arvostamaan monia asioita koti-Suomesta. Meillä nuorilla on Suomessa huomattavasti enemmän vapauksia ja päätösvaltaa omien asioidemme suhteen kuin nuorilla Espanjassa. Siellä täysi-ikäisyyden merkitys tuntui kovin mitättömältä, sillä 18-vuotiaita kohdeltiin edelleen kuin lapsia. Paikalliset nuoret eivät tavallisesti käy töissä, joten he ovat täysin riippuvaisia vanhemmistaan. Myös koulussa opiskelijoille on asetettu tiukkoja sääntöjä ja annettu vain vähän valinnanvaraa opintojen suhteen. Vaikka paluumme jälkeen koitti heti päättöviikko, oli ihanaa päästä takaisin Klassikkaan.
Kestävää jouluaVoiko jouluperinteitä muuttaa kestävämpään suuntaan?22.11.2022