Elämää on myös joulun jälkeen, jos teemme kestäviä valintoja

Kuva: Diana Rogatkina

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet 2030 antavat suuntaa kansainvälisen kehityksen tulevaisuudelle. Tavoitteena on tehdä maailmasta kaikille parempi paikka elää. Klassikan keke-kerholaiset pohdiskelivat, miten kestävän kehityksen ajatukset näkyvät heidän omassa joulunvietossaan. Tapoja on monia ja niistä voi huomata, että onneksi jokaisessa meissä asuu pieni keke 😉

AJATUKSIA LAHJOISTA:

• Mä ainakin paketoin mun lahjat sanomalehteen. Niistä tulee paitsi nättejä, myös ekologisia. Joskus onnistun valitsemaan lehden sivun niin, että paketin päälle tulee kiva kuva.
• Laitan talteen siistit joulupaperit ja -pussit. Käytän niitä uudelleen ensi jouluna.

• En halua lahjaksi mitään tarpeetonta. Yritän miettiä tarkat ja tarpeelliset lahjatoiveet, jotka kerron vanhemmilleni. En myöskään osta mitään turhaa lahjaksi.
• Etsin pieniä kivoja lahjoja myös kirpputoreilta. Kun löydän jotain mukavaa, laitan sen muutamaksi päiväksi pakastimeen ja /tai pesen sen. Näin puhdistan tavarat ennen kuin annan niitä eteenpäin.
• Lelut on viimeinen asia, joita ostaisin uutena, koska varsinkin muovilelu kestää miltei ikuisesti.  Leluja voi ostaa kirpputoreilta tai netin myyntipalstoilta.
• Hankin joululahjat kotimaisilta firmoilta, en tilaa niitä ulkomaisista verkkokaupoista.
• Suosin lahjoissa kotimaista käsityötä ja palveluita.
• Jos ostan joululahjoja, ostan laadukkaita tavaroita, joilla on pitkä käyttöikä.
• Vältän muovia ja kertakäyttöisiä asioita.
• Ostan aineettomia joululahjoja: konserttilippuja, elokuvalippuja ja joskus myös vuohia tai kanoja kehitysmaihin.

Kuva: Leevi Vatanen

AJATUKSIA RUUASTA:

• Me tehdään jouluruokia sen verran, ettei jää yli. Ja jos jää yli, siitä tehdään uutta ruokaa. Kinkun loput voi laittaa vaikka pitsaan tai hernekeittoon.
• Meillä syödään itse kalastettua ja metsästettyä lähiruokaa. Riistaruoka on ekologisempaa kuin teollisesti tuotettu. Toki tämä ei ole mahdollista kaikille.
• Kun joulua vietetään isommalla porukalla, voi ruuatkin ostaa isommissa pakkauksissa. Näin säästetään pakkauskuluissa.
• Itse valmistettu ruoka tuottaa aina vähemmän hiilidioksidipäästöja kuin einekset. Einesten valmistuksessa päästöjä syntyy mm. jalostuksesta, koneista, tehdaskiinteistöistä, kuljetuksesta ja pakkauksista.
• Herkuttelen vegaanisti: Vihreät kuulat, Wiener nougat (Fazer) ja Lidtin Hello-suklaalevyt.
• Suolaisia vegaaneja herkkuja ovat Taffelin zuustonaksut.
• Kinkun voi korvata vaikkapa Santun Seitanin vegvurstilla.

Kuva: Iida-Maria Räsänen

AJATUKSIA KULTTUURISTA, PERINTEISTÄ JA SOSIAALISESTA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ:

• Kulttuurista kestävää kehitystä on osallistua joulukonsertteihin ja -tapahtumiin.
• Kun vietämme joulua, laulamme ja kuuntelemme vanhoja tuttuja joululauluja.
• Teen itse joulukoristeita. Niitä voi tehdä esim. vanhojen kirjojen sivuista ja tietetnkin luonnonmateriaaleista.
• Sosiaalista kestävää kehitystä on viettää joulua yhdessä, kutsua juhlaan mukaan yksinasuva sukulainen ja käydä tapaamassa isovanhempia.
• Lahjoitan tavaroita ja rahaa joulukeräyksiin. Esimerkiksi koulun joulukeräys Hopelle oli tällainen.

Klassikan pikkujoulupäivänä keket tarjoilivat glögiä, joka valmistettiin hauduttamalla glögimausteita mustaherukkamehuun.