Lyhty kurpitsasta vai sittenkin nauriista? Tutustu suomalaisiin kekriperinteisiin
Albin Turunen
Kuten tiedetään, Halloween on tullut Suomeen muualta, mutta kautta aikojen on Suomessakin juhlittu syksyistä väriloistoa ja kesän vaihtumista hiljalleen talveen. Suomessa juhla on kulkenut nimellä kekri, ja pääpaino on ollut sadonkorjuun juhlistamisessa sekä ennen muinoin myös vuoden vaihtumisessa, joka ajoittui kekrin aikoihin.
Tähän juttuun on koottu muutamia kekriperinteitä, joita voi halutessaan yhdistää omaan Halloweenin juhlintaansa.
Menu
Kekrin aikaan on perinteisesti syöty lähiruokaa ja sadon antimia – muun muassa lammas- tai sianpaistia, makkaroita, juureksia ja tuoretta leipää sekä muita leipomuksia. Mitään lukkoon lyötyjä perinneherkkuja kekriin ei liity, vaan kyse on enemmänkin yhteisöllisyydestä ja siten ruoan valmistamisesta yhdessä tai esimerkiksi nyyttikestien viettämisestä. Hyödyntämällä paikallista satoa kunnioittaa hyvin kekrin perinteitä.
Mimosa Paldanius
Mystiikka
Kekrillä on paljon yhteneväistä Halloweenin vieton kanssa. Myös kekriin on kuulunut kummitusjutut ja suojaavia tulia, sillä haltioiden ja esi-isien uskottiin olevan syksyisin liikkeellä. Selkeä perinne on esimerkiksi kekrikokon polttaminen.
Koristelu
Erityisen hyvin koristeluun sopivat syksyisestä luonnosta löytyvät antimet, kuten värikkäät lehdet, kävyt ja havut sekä myös viljat ja oljet, jotka symboloivat hedelmällisyyttä. Lyhdyt puolestaan ovat osa myös kekrin juhlintaa, mutta kurpitsan sijaan ne on koverrettu perinteisesti nauriisiin.
Yhteisöllisyys
Tärkeää kekrin juhlinnassa on yhteisöllisyys, jota voi ilmentää erilaisilla leikeillä ja ohjelmanumeroilla. Ennen tapana oli naamioitua, esimerkiksi kekripukeiksi tai kekrittäriksi. Musiikki, tarinat, arvoitukset ja ennustukset sopivat hyvin kekrin tunnelmaan.
Pääasiallisena lähteenä toimi seuraava sivusto, sieltä löytyy kattavasti lisätietoa jos kiinnostuit aiheesta:
Noora Laakso
