Lakkopäiväkirja -vai lomapäiväkirja?

Kuva: Sini Repo

Tänä keväänä koettiin historiallisia hetkiä, kun opettajat olivat  viikon lakossa. Opettajat eivät ole olleet lakossa sitten 1980-luvun, joten tilanne oli uusi myös hyvin monelle opettajalle.

Valtakunnallisesti kannettiin huolta myös siitä, miten me nuoret selviämme viikon ilman opetusta. Näin minä selvisin:

Tiistai 3.5

On tiistai, herään ilman herätyskelloa kello 9. Makaan sängyssä ainakin tunnin. Tuntuu ihan viikonlopulta. Joku keittää kahvia ja katsoo uutisia. Syön aamupalaa (kerrankin) rauhassa ja alan katsoa elokuvaa. Hiljaisesti kiroan mielessäni, että ammattikoulu ei kuulu lakon piirin ja tänään on pakosta anniskelupassiin opiskelua. Hyvällä omalla tunnolla jätinkin päivän muut opiskelut tekemättä.

Olin sopinut näkeväni kavereita illalla. Keskellä viikkoa. Ihanaa laittaa ruokaa ja vain keskustella melkein puoleen yöhön asti, koska ei tarvitse stressata huomisesta, aikaisesta herätyksestä.  Yllättävän rento ja hyvä olo. Ensimmäinen päivä ja lakko tuntuu nyt jo upealta ajatukselta.

Keskiviikko 4.5

Herätys soi taas kello 9. Tänään en ehdi olla vain sängyssä, koska ennen ihania ammattikoulun opintoja lupasin nähdä toista kaveriani. Ihanan normaalista poikkeavaa tavata kotona, keskiviikkona, keskellä päivää. Vähän on jo kesäinen tunnelmakin. Huono omatunto syntyy, kun kavereille tuntuu olevan aikaa vain lomalla. Pitäisi parantaa omaa aikataulutusta. Tänään tuli myös koe, joka pitää tehdä. Onneksi sen voi tehdä myöhemmin.

Koulupäivän jälkeen kotiin ja kokeen tekoon, ei suurella menestyksellä, ja sitten harrastuksen kimppuun. Taas illalla voin mennä nukkumaan miettien: onneksi huomennakin on vapaata.

Kuva: Kaisu Miettinen

Torstai 5.5

Tänään ei ole yhtään koulua, mikä on mahtavaa. Katson taas jonkun romanttisen komedian, jossa elämä on vailla oikeita ongelmia ja nautin onnellisesta lopusta. Pakkaan tavaroita vaihtopäivää varten. Ihanaa, kun ei tarvitse tehdä sitä kiireellä ja ärtyneenä koulun jälkeen.

Olen lupautunut työvuoroon, mutta mieli tuntuu kepeämmältä. Kerrankin töihin voi mennä levänneenä, eikä koulupäivän jäljiltä riutuneena. Vähän saisi ilma olla lämpimämpi. Katson ihanan auringonlaskun. En taaskaan avannut koulukirjoja, toivottavasti ei moni muukaan. Tämä on paras torstai hetkeen.

Perjantai 6.5

Viikonloppu on täällä! Nukuin pitkään, katsoin Netflixiä heti aamusta ja tein teoriaopintoja. Tuntuu, kuin olisin lomalla. Tänään ei ole töitä, joten on loistava hetki järjestää itselleen omaa aikaa. Tosin, sitä koko viikko on tuntunut olevan, mutta sain jopa hienostella aamupalassa. Kouluaamuina en jaksa panostaa aamupalaan, mutta nyt ajan kanssa pystyy jopa hienostelemaan. Upean ruuan jälkeen on kasvomaskin aika.

Alkuviikosta lepäilin, joten nyt tein kaikkia muita rästissä olevia tehtäviä (lukiossa ei hommat tekemällä lopu), mutta koulutehtäviä vain vähän vilkaisin. Illalla menin ulos ja nautin vapauden tunteesta jälleen kerran.

Lauantai 7.5

Olin simulaattoritunnilla ja töissä. Kuvailisin päivää tylsäksi ja pitkäksi. Kerrankin lauantai ei toisaalta kulu palautumiseen alkuviikon hommista, vaan on energiaa tehdä muutakin. Esimerkiksi edistää ajokorttia… Onneksi siitä ei muistutellakaan liikaa. Lauantai on silti viikon parhaimpia päiviä, vaikka se ei nyt niinkään vapaapäivälle tuntunut.

Sunnuntai 8.5

Koko päivä töissä. Viikonloppu ja arki vaihtoivat paikkoja, mutta en valita. Sunnuntait ovat usein inhottavia päiviä, varsinkin illasta tulee tukala olo jo maanantaista. Onneksi huomenna on kuitenkin vapaa päivä.

Kuva: Sini Repo

Maanantai 9.5

Viimeinen päivä ”lomaa”. Katsoin nopeasti läpi huomisen tunnit ja miten paljon on kirittävää. Onneksi elän asenteella ”minkä voit tehdä huomenna, tee huomenna”, joten usein löydän itseni viimeisenä iltana räpiköimässä tehtäviä läpi. En ole paljoa jäljessä, joten suuria ajatuksia aineille ei luovuteta.

Tänäänkin töitä, mutta taas pirteä olo.

Hieman mietityttää jakson katkonaisuus ja saako opiskelutahdista enää kiinni. Toisaalta ajatus häämöttää jo lähestyvässä lomassa. Auringossa, lämmössä, jäätelössä, uimisessa ja hiekkarannassa. Ainiin, vielä on koeviikko. Illalla ajattelen vain: ”onneksi tässä viikossa on vain 4 koulupäivää.”

Lakko oli hyvää aikaa tasapainottaa kiireistä arkea, mutta olihan se vaikeaa, kun kesken jakson vain tulee ylimääräinen opetukseton pätkä. Jos ajan otti lomailuna, niin kuin minä, ei se tuntunut pahalle. Lomailu on aina todella ihanaa.