Klassikka kimmokkeena tekniikan maailmaan

Aliisa Tammi

Tätä juttua varten haastateltavia ei tarvinnut lähteä etsimään kaukaa, sillä nämä kaksi entistä klassikkalaista ja ainaista klassikkoa löytyvät aivan kirjoittajan perhepiiristä. Topias ja Aleksis Tammi muistelevat molemmat aikojaan Klassikassa lämmöllä.  

Topias kävi Klassikan valmistuen ylioppilaaksi keväällä 2017. Koulun penkkejä hän kulutti 2014 syksystä alkaen ja opinnot olivat matemaattisesti suuntautuneita, hieman historiaakin sivuavia. Nykyään 23-vuotias konetekniikan kandidaatti tekee Tampereen Yliopistossa maisterivaiheen opintojaan. Aika kului enimmäkseen armeijassa lukion jälkeen ennen opiskelujen aloittamista Tampereella.  

“Sopeuduin kaupunkiin hyvin ja sain uusia kavereita ainejärjestön eli killan kautta. Yliopisto-opinnoista on kannettava itse vastuu ja opiskelu on itsenäisempää. Onneksi kuitenkin kavereiden kanssa yhdessä opiskelu ja tehtävien tekeminen on mukavampaa ja jopa tehokkaampaa”, Topias kuvaa muutoksiaan elämässään lukioaikojen jälkeen. “Tämänhetkinen elämäntilanne vastaa melko hyvin lukioajan ajatuksia tulevaisuudesta”. 

Veljeään kaksi vuotta nuorempi, 21-vuotias Aleksis Tammi aloitti lukio-opinnot vuoden 2016 syksyllä ja nosti valkolakin päähänsä Klassikan salissa keväällä 2019. Lukion jälkeen hän on suorittanut niin varusmiespalveluksen kuin aloittanut opiskelun Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa, lyhemmin ilmaistuna LUT:issa. Opiskeltavaksi alaksi on päätynyt laskennallinen tekniikka.  

“Arki on muuttunut säännöllisen koulupäivärytmin jäädessä pois”, hän luonnehtii lukioajoista muuttunutta elämän tilannettaan. “Korona on myllännyt opiskelutavat etenkin korkeakoulussa. Opiskelen suunnitellusti ja ero lukio-opintojen, ja etäopetukseen siirretyn korkeakouluopiskelun välillä on suuri.” 

Haastateltavista molemmat ovat päätyneet opiskelemaan teknillistä alaa. Yhteistä veljeksillä on sekin, että harrastukset ja mielenkiinnon kohteet veivät mukanaan tekniikan maailmaan. 

Topias Tammi teekkarivarustuksessaan.

Miten Aleksis on sitten päätynyt juuri laskennalliseen tekniikkaan alana? Hän kertoo syyksi yksinkertaisesti sen, että fysiikka ja matematiikka kiinnostivat vielä lukion jälkeen palaamaan aihepiiriin. “Tekniikan alan koulutus antaa hyvin pohjaa käytännön sovellutuksiin, mutta myös tuotekehitykseen ja tutkijaksi”, Aleksis lisää perusteluiksi. 

Topiaksenkaan alavalinta ei poikennut paljoa mielenkiinnonkohteista: “Lukioaikana harrastin esimerkiksi moottoriajoneuvoja (korjaamista), monipuolisesti erilaisia käsitöitä esim. Puu- ja metallitöitä ja 3D tulostusta Klassikalla”.  “Olen aina tykännyt käsin tekemisestä ja konkreettisista asioista”, Topias sanoittaa ja kertoo samalla, että konetekniikan käytännönläheisyys kiinnostaa edelleen 3,5 vuoden opintojen jälkeen. “Ala tuntuu omalta”, Topias, joka on ottanut konetekniikan ohelle muiksi opinnoiksi muun muassa teollisuustaloutta ja valmistustekniikkaa summaa. 

Opintoahjoikseen valitut yliopistot saavat kehuja myös haastateltavilta. “LUT on moderni ja vihreä yliopisto”, Aleksis kertoo Lappeenrannan kampuksesta, jossa opiskelee.  

“Yliopisto tarjoaa hyvät puitteet opiskelulle ja opiskelijajärjestöjen kautta erilaisia tapahtumia ja muuta tekemistä riittää niin paljon kuin vaan ehtii ja haluaa osallistua”, kuvaa Topias Tampereen yliopistoelämää. 

Nostan keskusteluumme klassikkalaisuuden ja lukioajan. Lukioajoissa Aleksis kaipaa muun muassa yhteistä kohtaamispaikkaa: “Kavereista suurta osaa näki vähintään viikoittain lukiolla, mutta nykyään tapaamiset vaativat suunnittelua ja aikataulutusta”. Hän kertookin Klassikan antaneen hänelle hyvän paikan kasvaa ja paljolti tuttavia, joihin hän pitää edelleen yhteyttä. 

Topias on hyvin samoilla linjoilla: “Kyllä sitä kaipaa Klassikan henkeä ja kivoja kohtaamisia koulun käytävillä”. Kokonaisuutena hän kertoo olevansa kiitollinen koko Klassikassa vietetystä ajasta klassikan ilmapiirin ja ihmisten kanssa. 

Veljeksille on kummallekin jäänyt Klassikasta lukuisia hyviä ja tietenkin joitakin huonompiakin muistoja. Monista Klassikan antamista muistoista Aleksikselle on jäänyt mieleen etenkin vuonna 2017 järjestetty Klassikan Suomi 100 –juhla. “Se oli hieno ja laaja projekti, jossa sain olla paljossa mukana. Lopputulos oli oikeasti tyylikäs kokonaisuus, josta sai olla ylpeä”, hän kuvaa työtä tapahtuman järjestämisessä. 

Aleksis Tammi Tuntemattoman sotilaan roolissa

Topias taas muistelee abivideon kuvaamista porukassa ilolla. He viettivät pitkää päivää koululla kuvaten materiaalia. “Muistoon yhdistyy myös ripaus haikeutta, sillä tiedossa oli, että ainakaan samassa ja yhtä suuressa kokoonpanossa en tulisi enää lukiokavereita näkemään”, hän pohtii. 

Keskustelussa katseemme suuntautuu kohti tulevaisuutta. Miltä tulevaisuus näyttää?  

“Yritän välttää liiallisia odotuksia, mutta etenen sinne, mikä milloinkin tuntuu oikealta”, Aleksis toteaa ja jatkaa: “Harrastusta ja tekemistä kyllä riittää opintojen ja töiden ohelle”.  

Topias odottaa niin opintojen loppuun saattamista, tulevia työtehtäviä kuin rauhallista luonnossa vietettyä vapaa-aikaa: “Tulevaisuudessa työtehtäviini voisivat kuulua koneiden ja laitteiden suunnittelu, tuotannon ohjaus sekä teollisen toiminnan myynti- ja esimiestehtävät.” 

Keskustelumme lopuksi kysyn, mitä terveisiä haastateltavani haluaisivat lähettää nykyisille klassikkalaisille. Molemmat neuvovat nauttimaan hetkestä. Topias kannustaa suhtautuman elämään ja ihmisiin avoimesti korostaen myös hyvän keskustelukulttuurin luomisen tärkeyttä. 

“Nauttikaa lukio-opinnoista, sillä ne loppuvat yllättävän pian”, hän myös lisää. 

“Muistakaa nauttia arjesta kaikkine hankaluuksineen ja tavallisuuksineen”, Aleksis kokoaa haastattelun lopuksi yhteiset aatteet.

Aleksis Tammi ehkäpä tiirailemassa tulevaisuuden näkymiä.

Non Solum kevät 2022Kevät keikkuen tulevi29.4.2022