Pääkirjoitus: Kirjoitukset on nyt kirjoitettu

Aiemmin edessä uhkaavasti häämöttäneet ylioppilaskirjoitukset ovat useimmilla abeilla nyt menneisyyttä. Niistä on selvitty, ja toivottavasti jopa hyvin. Ainoa jännitys, mitä kevään kirjoituksiin liittyen enää on, ovat saadut pisteet. Kun ne lopulta saadaan, voidaan hengähtää helpotuksesta ja rauhoittua viettämään kesälomaa.

Kirjoja on selattu läpi paniikissa, kun viikot ovat vierähtäneet ja koepäivä onkin ollut yhtäkkiä nurkan takana. Jännitys tiivistyi, muistisäännöt, kuten fysiikan käsimerkit, täyttivät mielen, koetilanteessa kelloa ja vastauskenttien merkkimääriä tuijotettiin tarkkana. Toisaalta koitoksen jälkeen on naureskeltu YTL-meemeille ja kokeiden välillä erikoisille ja huvittaville aiheille. Sitten onkin voinut toivottavasti aivan unohtaa koulun, opiskelun ja muutkin työt hetkeksi. Ehkä penkkareiden siirtyminen kirjoitusten jälkeen oli hyvä asia, sillä siellä pääsi lopullisesti irti koulutyöstä.

Vuosia on jo kulunut siitä, kun peruskoulu päättyi, ja täytyi tehdä suuri valinta jatko-opinnoista. Lukiosta valmistuessa käsillä on uusi suuri valinta. Elämä voi jatkua kaikenlaisiin suuntiin. Jotkut menevät varusmiespalvelukseen, toiset yliopistoon. Eräät taas ammattikorkeakouluun, eräät toiset ehkä eivät heti mihinkään. Tässä elämänvaiheessa täytyy tehdä merkittäviä ja välillä vaikeitakin päätöksiä. Mikään vaihtoehto ei ole kuitenkaan väärä. Oikea valinta on juuri se, mitä itse haluaa.

Kesä vihertää edessäpäin, samoin kuin elämän haarautuvat polut.

Olen kuullut sanottavan, että ihmisellä on tietämys asioista laajimmillaan juuri näihin aikoihin lukion päättyessä. Lukion vuodet on opiskeltu, ja samat asiat vielä tarkkaan kerrattu kirjoituksiin valmistautuessa. Siitä se onkin sitten vain alamäkeä eteenpäin. Vaikka tässä vaiheessa on tärkeää levätä ja rentoutua, on hyvä myös arvostaa kaikkea sitä, mitä on koulutaipaleella oppinut. Tiedonjano ja halu oppia ovat hyödyllisiä piirteitä hyödyntää koko elämän ajan.