Klassikasta syksyllä 2020 valmistunut, jyväskyläläistynyt yhteiskuntatieteiden ja filosofian opiskelija Irja-Ulriikka Valta kertoo omasta polustaan nuorisovaikuttamisen parissa. Irja toivoo voivansa hyödyntää innostustaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tulevassa ammatissaan. Opiskelun ja vaikuttamistyön ohella Irja ehtii myös urheilemaan ja on hän ollut aiemmin mukana myös Savon Sanomien nuorten toimituksessa. Lue Irjan haastattelu alta!
Mitä olet tehnyt Klassikalta lähtemisen jälkeen?
Valmistuin ylioppilaaksi syksyllä 2020, jonka jälkeen pidin puolen vuoden mittaisen ”välivuoden” töiden ja urheilun parissa. Kevään 2021 yhteishaussa hain opiskelemaan yliopistoon, ja pääsin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon yhteiskuntatieteitä ja filosofiaa. Pääaineekseni olen opintojeni alettua valinnut valtio-opin/politiikan tutkimuksen. Sivuaineena luen viestintää ja journalistiikkaa.
Mikä asia on muuttunut elämässäsi merkittävimmin lukioaikaan verrattuna? Entä oletko tällä hetkellä sellaisessa elämäntilanteessa jossa lukioaikana suunnittelit olevasi vai onko elämä yllättänyt joiltakin osin?
Merkittävin muutos lukioaikaan verrattuna on ollut muuttaminen toiselle paikkakunnalle asumaan. Asun tällä hetkellä Jyväskylän keskustassa yhdessä avopuolisoni kanssa. Lukioaikana tavoitteeni oli päästä valmistumisen jälkeen opiskelemaan korkeakouluun, mikä tapahtuikin jo viime keväänä. Toki elämään on mahtunut yllättäviäkin käänteitä: aina ei ole ollut niin tasaista kuin joskus ehkä olisi toivonut. Tästä varmasti parhaana esimerkkinä meitä kaikkia koskettanut koronapandemia. Loppujen lopuksi olen kuitenkin erittäin tyytyväinen tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, joka on täynnä uusia mahdollisuuksia.
Mitä kaipaat eniten lukioajassa?
Lukioajassa kaipaan eniten arjen tiettyä yksinkertaisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Näin korkeakoulussa olen osannut arvostaa esimerkiksi urheilulukion tuomaa mahdollisuutta yhdistää urheilu entistä kätevämmin omaan arkeeni. Lukioaikaan verrattuna korkeakoulussa opintojen suunnittelu on myös omalla vastuulla, joka ajoittain saattaa tuottaa harmaita hiuksia. Myös Klassikan yhteisöllisyys on jäänyt itselleni lämpimänä muistona mieleen. Sitä muistelen välillä isolla kampuksella luentosalia etsiessäni.
Minkälaisia vaikuttamisen väyliä olet hyödyntänyt?
Kuopiossa asuessani toimin nuorisovaltuustossa ensin kaksi vuotta hallituksen rivijäsenenä, jonka jälkeen olin kaksi vuotta puheenjohtajan tehtävissä. Olen ollut myös osa Savon Sanomien nuorisotoimitusta sekä osallistunut eri vaalien aikaan vaalityöhön Pohjois-Savon alueella. Tällä hetkellä toimin Jyväskylän keskustaopiskelijoiden varapuheenjohtajana sekä Jyväskylän ylioppilaskunnan varaedaattorina eli varaedustajana omasta ryhmästämme, keskustaopiskelijoista.
Miten aikoinaan päädyit nuorisovaikuttamisen pariin?
Innostus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kumpuaa perheeni sisältä. Itsessään nuorisovaikuttamisen pariin päädyin ensin peruskouluni oppilaskunnan ja myöhemmin nuorisovaltuuston toiminnan kautta. Nuorisovaltuustotoiminta oli erittäin antoisaa aikaa, ja sen kautta olenkin saanut rohkeutta sekä innostusta jatkaa näiden asioiden parissa.
Onko vaikuttaminen sinulle enemmän vapaa-ajan ohjelmaa vai haaveiletko työstä sen parissa? Liittyvätkö opintosi jotenkin siihen?
Tällä hetkellä teen vaikuttamista opintojeni ja urheilun ohessa, mutta haaveilen työurasta vaikuttamiseen liittyen. Siitä, onko työ median vai itsessään politiikan puolella, en osaa vielä sanoa, mutta kova innostus minulla yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on. Esimerkiksi Euroopan Unionin toiminta on omasta mielestäni todella mielenkiintoista, ja toivon mukaan pääsen suorittamaan esimerkiksi maisterivaiheeni työharjoittelun siihen liittyvissä tehtävissä. Tällä hetkellä opintoni keskittyvät enemmän politiikan teorian tutkimiseen, mutta toki kursseilla käsittelemme myös päivän poliittisia aiheita sekä erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Miksi mielestäsi nuorten on tärkeää saada vaikuttaa asioihin?
Ennen kaikkea vaikuttaminen on nuorille mahdollisuus. Nuorisovaikuttamisella on tärkeä rooli niin yhteisö- kuin esimerkiksi yhteiskunnallisella tasolla. Kun nuoret tuovat asioita itse esille ja pyrkivät itse vaikuttamaan esimerkiksi päätöksentekijöihin, pääsevät he tuomaan esille heitä koskettavia asioita, joita ei kaikilla päätöksentekotasoilla muuten osata huomioida. Mielestäni on myös tärkeää, että mahdollisimman monia nuoria kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä päätöksenteko, sillä useat tänäkin päivänä tehtävistä päätöksistä tulevat vaikuttamaan meidän nuorien elämään myös tulevaisuudessa (ainakin joiltakin osin).
Millainen on mielestäsi hyvä vaikuttaja/yhteisten asioiden hoitaja tms.?
Mielestäni hyvä vaikuttaja on aktiivinen ja aidosti hoidettavista asioistaan kiinnostunut henkilö, joka jaksaa perehtyä asioiden taustoihin sekä tulee toimeen muiden ihmisten kanssa. Vaikuttajana toimiessa tärkeää on avomielisyys muita ihmisiä kohtaan sekä kyky heittäytyä ja uskaltaa toimia muidenkin asioiden kuin oman ”erikoisalansa” puolesta.
Terveiset nykyisille klassikkalaisille?
Nauttikaa lukioajasta ja sen tietystä helppoudesta vielä kun voitte! Vastuu tulee kasvamaan elämän edetessä, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Muistakaa priorisoida koulun ohella myös palautumista ja mielekästä tekemistä, sillä yo-arvosanat eivät korvaa nautinnollista arkea ja elämää yleensäkin.
NonSolum kiittää Irjaa haastattelusta!
Non Solum kevät 2022Kevät keikkuen tulevi29.4.2022