Eläköityvä opinto-ohjaaja Juha Torniainen: ”Elämän suola on se, että saa tehdä nuorten kanssa töitä”
NonSolum haastatteli monta vuotta Klassikassa toiminutta, pieteetillä ja huolella työtään tehnyttä opinto-ohjaaja Juha Torniaista, joka jää eläkkeelle lukuvuoden päättyessä. Hän kertoo muun muassa parhaista hetkistä ja isoimmista muutoksista urallaan sekä toki lähettää terveiset klassikkalaisille.
- Milloin päätit, että sinusta tulee opo? Olitko opinto-ohjaukseen liittyvistä asioista kiinnostunut jo omana kouluaikanasi?
”En ollut päättänyt opouravalintaani vielä omana kouluaikanani. Minusta piti tulla hallinnon ihminen kouluhallinnon puolelle, mutta ne työt lopetettiin. Onneksi luin sivuaineena psykologiaa ja siten pätevöidyin psykologian opettajaksi. Sen jälkeen tulin lukiomaailmaan töihin: siinä vaiheessa ajattelin, että voisinkin pätevöityä opoksi. Vasta silloin tulin opinto-ohjaajaksi lukioon.”
- Mikä on ollut opon työssä kaikkein parasta – yksittäisten opiskelijoiden ohjaukset, luokassa pidettävät tunnit vai jokin ihan muu?
”Kaikki opinto-ohjaukseen liittyvät työt ovat olleet mukavia ja hienoja! Hienointa on ehkä ollut se, että on saanut kohdata erilaisia ja eri tavoilla lahjakkaita nuoria ohjauksissa sekä oppinut tuntemaan heitä. Sittenkin, kun nuoret ovat lähteneet lukiosta maailmalle ja heihin on törmännyt jossakin, on ollut hieno nähdä, kuinka he ovat menneet elämässä eteenpäin. Elämän suola on se, että saa tehdä nuorten kanssa töitä.”
- Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia hetkiäsi koko urasi aikana? Entä aikanasi täällä Klassikassa?
”Sellaiset tilanteet ovat parhaita, kun on ollut oma ryhmänohjausryhmä, josta on muodostunut tosi tärkeä ja on tullut hyvät suhteet ryhmän nuoriin. Tällaisia hienoja ryhmiä on ollut minulla useampia. Myöskin ne hetket, kun meidän nuoremme onnistuvat esimerkiksi osallistuessaan joihinkin hankkeisiin tai kilpailuihin ja saavat hyvää palautetta, on itsestä hienoa huomata, kuinka he ovat saavuttaneet jotain.”
- Mitkä ovat olleet koulumaailman keskeisimmät muutokset opettajaurasi aikana?
”Olen ollut 30 vuotta töissä. Siihen on mahtunut muun muassa useampi opetussuunnitelma. Meidän lukiomme oli ensimmäinen luokaton lukio Itä-Suomessa – teimme uraauurtavaa työtä jo silloin. Vuonna 1994 meille tuli erityislukiotehtävä, kun urheilulukio syntyi. 2000-luvulla tietotekniikan mukaantulo työskentelyyn, yhteistyö yliopiston kanssa ja se, että alettiin kirjoittaa isoissa määrin sekä syksyisin että keväisin, muuttivat työnkuvaa täysin. Tämä uusi opetussuunnitelma (LOPS2021) ja lukion tuleminen velvollisuuskouluksi tulee olemaan suuri muutos myös.”
- Pitäisikö opinto-ohjausta painottaa lukiomaailmassa enemmän? Mitä se antaa opiskelijalle?
”On puhuttu paljon, että opinto-ohjausta pitäisi lisätä. Varmaankin sen tarve tuleekin nousemaan. Ihannetilanne olisi se, että jokaisella opinto-ohjaajalla olisi noin 200 opiskelijaa ohjattavana: se antaisi enemmän aikaa nuorille ja syvällisempää ohjausta.”
- Oletko pystynyt hyödyntämään ammattitaitoasi tai opintojasi myös siviilielämässä?
”Kyllä varmasti olen pystynyt: esimerkkeinä vaikkapa vuorovaikutus- ja tiedonhankintataidot. Tiedän miten erilaiset organisaatiot, yhteiskunta, talouselämä tai politiikka toimivat. Osaan lukea ympäröivää maailmaa.”
- Mitä odotat eläkkeeltä eniten?
”En osaa sanoa mitä eniten odotan: mielenkiinnolla odotan sitä, mihin aikaa rupeaa laittamaan. Ehkä omia harrastuksia alkaa tekemään enemmän ja aikatauluttomasti. Olisi mukava päästä omien lastenlasten kanssa jatkamaan yhteistä toimintaa.”
- Mitkä terveiset haluaisit lähettää klassikkalaisille?
”Yrittäkää säilyttää klassikkalaisuus ja Klassikan henki: toisten huomioon ottaminen, hyväksyminen ja auttaminen. Arjen hyvistä hetkistä ja teoista Klassikan henki rakentuu.”
Juhan läksiäisten viettoa
“”Elämän suola on se, että saa tehdä nuorten kanssa töitä.””
“”Osaan lukea ympäröivää maailmaa.””
“”Arjen hyvistä hetkistä ja teoista Klassikan henki rakentuu.””