Historiallista taidetta keskellä kaupunkia
Jaakko Saano
Jos olet kiinnostunut kulttuurista, historiasta, taiteesta tai patsaista, ovat Kuopion patsaat hyvä kohde sinulle.
Kuopiossa on kymmeniä patsaita, joista suurin osa on keskustassa. Monet ovat tyylikkäitä ja kiinnostavan näköisiä, ja niiden historiaa tutkimalla niistä oppii todella paljon muutakin kiinnostavaa. Oppaita lukemalla tai Wikipediaa selaamalla voi patsaista oppia muun muassa rakentamisen syitä, sijainnin syitä, patsaiden symboliikkaa ja viestejä, sekä ennen kaikkea Kuopion kaupungin, sen asukkaiden, kulttuurin ja yhteiskunnan historiaa.
Yksi tapa tutustua Kuopion patsaisiin on puhelimella Nomadi-sovelluksen patsaspelillä, jossa kävellään keskustassa katsomassa erilaisia patsaita, opitaan niistä kaikenlaista tietoa ja vastataan niihin liittyviin kysymyksiin.
Kävin itse kiertämässä vähemmän tietovisan kaltaisen kartan patsaista (joka löytyi samasta sovelluksesta), mutta opin kuitenkin uutta ja löysin monia uusia, kiinnostavia patsaita. Kun on asunut pitkään Kuopiossa, patsaat jäävät usein huomioimatta. Siksi joskus kannattaa lähteä keskustaan kävelylle varta vasten patsaita ihmettelemään. Silloin niiden määrää ja merkitystä tajuaa paremmin, ja kaupungista oppii paljon uutta.
Esimerkkejä patsaiden historiasta:

Veljmies oli paikallisten yrittäjien lahja Kuopiolle, kun kaupunki täytti 175 vuotta vuonna 1959.

Oksapoika valmistettiin vuonna 2013. Se on Veljmies- ja Siskotyttö-patsaan jälkeläinen. Patsas valmistettiin Espoossa, samassa Ateljeessa kuin Veljmies aikoinaan.

J. V. Snellmanin rintakuva veistettiin Roomassa ja julkistettiin vuonna 1886. Snellman asui Kuopiossa vuosina 1843-1849. Sinä aikana hän perusti useita sanomalehtiä ja sai viisi lasta Johanna Wennbergin kanssa.

Minna Canthin patsas pystytettiin vuonna 1937 ensimmäisenä naiselle pystytettynä patsaana Suomessa.

Patsaspeli.