Historianopettajana paperiajasta digiaikaan ja OPSista toiseen – katsaus Ritva Tilaeuksen hienoon uraan

Ritva lähettää terveisiä klassikkalaisille

Legendaarisen historian- ja yhteiskuntaopinopettajamme Ritva Tilaeuksen viimeinen työpäivä ennen eläkettä oli 21.4. Nyt Ritva vastaa muutamaan kysymykseen koskien hänen opettajanuraansa. Mikä mahtoi olla Ritvan oma lempikurssi opettaa, entä kenelle Ritva suosittelisi historian opiskelua? Mistähän löytyi idea monille tuttuihin kurssien oppimisesseisiin? Entä minkä harrastuksen Ritva aloittaa eläkkeellä?

1. Milloin päätit, että sinusta tulee historian- ja yhteiskuntaopinopettaja? Olitko näistä aineista kiinnostunut jo omana kouluaikanasi?

”Päätin lukiota aloittaessani, että minusta tulee opettaja. Opettaja oli hyvin arvostettu ammatti tuolloin 40 vuotta sitten – onhan se kai vieläkin. Suvussamme ei ollut opettajia aikaisemmin, joten erikoinen valintahan se oli. Lukion toisena vuonna alkoi olla selvää, että historia on minun juttuni. Hain kyllä myös luokanopettajaksi, mutta kun pääsin Jyväskylän yliopistoon Suomen historiaa opiskelemaan, niin luokanope sai jäädä. Olin erityisen kiinnostunut historiasta ja psykologiasta. Niiden kysymyksiin vastasin myös reaalikokeessa, josta en muuten kirjoittanut laudaturia!”

2. Mikä on ollut lempikurssisi opettaa näistä nykyisen OPSin kursseista historian osalta? Entä mikä on mielestäsi tärkein?

”Lempikurssini on ilman muuta HI 4 eli Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys – se on niin monipuolinen aatehistorian ja taidehistorian kurssi, että sen sisältö yllätti aina opettajankin! Joka kerta löytyi uusi taiteilija, jonka tuotantoaan halusi tutustua – niin ne opiskelijaparat sitten joutuivat tekemään taidekuvan analyysejä aivan tuntemattomien renessanssitaiteilijoiden maalauksista! Olin hyvin pettynyt, kun tuo kurssi ei enää ollut pakollinen vuoden 2016 OPS-muutoksen jälkeen. Lisäksi erikoiselta minusta tuntui, että samassa uudistuksessa otettiin uskonnon puolelta pakollisista kursseista pois myös samaa aihepiiriä käsitellyt kurssi.

Tärkein kurssi pakollisista on mielestäni Itsenäisen Suomen historia HI 3: on surullista, jos meillä on ylioppilaita, jotka eivät tunne oman maansa historiaa ollenkaan.”

3. Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimpia hetkiäsi koko urasi aikana? Entä aikanasi täällä Klassikassa?

”Vaikea miettiä niitä mieleenpainuvimpia hetkiä… Ehkä ne koostuvat sellaisista hetkistä, kun ei ole ollenkaan tajunnut olevansa jollekin opiskelijalle tärkeä henkilö, ja sitten se tulee jotenkin esiin. Historiaa enemmän opiskelevien kanssa tulee aina juteltua, mutta sitten on heitä, jotka ovat jollakin pakollisella kurssilla ja myöhemmin tuovat esiin sen, että kohtaaminen on ollut tärkeä.

Monet muistot liittyvät niihin vuosiin, kun Yhteiskoulun lukio lakkautettiin vuonna 1995. Olin tuolloin myös opinto-ohjaaja. Tulimme noin 200 opiskelijan kanssa lakkautetusta koulusta tänne Klassikkaan. Monen opiskelijan tilanne oli vaikea: oli ikävä tulla koulusta, joka oli lakkautettu. Hyvin monta kertaa sai vakuuttaa opiskelijoille, että koulua ei lakkautettu sen vuoksi että opiskelijat olisivat olleet huonompia kuin muiden koulujen opiskelijat, vaan olimme koulupolitiikan uhreja. Siinä vaiheessa oli pari hankalaa vuotta, mutta niistäkin selvittiin.

4. Mitkä ovat olleet koulumaailman keskeisimmät muutokset opettajaurasi aikana?

”Keskeiset muutokset opettajaurani aikana voisi tiivistää seuraavasti: paperimaailmasta digimaailmaan. Opetussuunnitelmat vaihtuivat montakin kertaa, mutta oikeastaan opetettava aine ei muuttunut: ainoastaan opetustapa ja kurssien nimet muuttuivat! Menin mukaan moniin uusiin juttuihin sumeilematta: olen esimerkiksi tallentanut eräässä lukiossa parille opiskelijalle koko kurssin, heti kun tallentaminen oli vaan mahdollista. Arviointia puolestaan lähdin kehittämään hankkeen myötä. Minusta se sopi hyvin historiaan, joten silloin syntyivät oppimisesseet ja taideanalyysiesseet.”

5. Historia, kuten yhteiskuntaoppikin, ovat verrattain tärkeitä reaaliaineita lukiossa: 3 pakollista kurssia. Miten perustelisit tämän eli miksi näitä aineita on hyvä opiskella ainakin kolmen kurssin verran?

”Historiaa ja yhteiskuntaoppia opiskellut ymmärtää paremmin maailmaa, politiikkaa, yhteiskuntaa ja niin edelleen. Hänen on muun muassa helpompi toimia ja tehdä oman elämän ratkaisujaan, kun hän hahmottaa menneisyyttä ja nykyisyyttä. Nyt en tätä filosofointia jatka – tulisi pitkä juttu!”

6. Oletko pystynyt hyödyntämään ammattitaitoasi tai opintojasi myös siviilielämässä?

”Luulen että olen aika hyvin nykymaailman menossa mukana juuri historian ja yhteiskuntaopin opiskelun vuoksi. Matkoilla on ollut hienoa tajuta, miten ihmiset eri puolilla ovat eläneet – historian osaaminen on kasvattanut myös erilaisuuden hyväksymistä. Suosittelen historian opiskelua heille, jotka ovat taipuvaisia näkemään asiat mustavalkoisina!”

7. Mitä odotat eläkkeeltä eniten?

”Odotan eläkkeellä ololta aikaa, joka ei ole tiukasti aikatauluihin sidottua: odotan, että minulla on enemmän aikaa harrastukselleni, lukemiselle. Odotan mahdollisuutta aloittaa uutta: ehkä minä sitä espanjaa tai italiaa opiskelen enemmän. Jos vaikka pääsisi vielä matkustamaankin – Firenze on ainakin vielä näkemättä! Uutena harrastuksena aloitan myös aarteenetsinnän! Ostan metallinpaljastimen. Tämä on jo vuosia sitten päätetty asia. Tietenkin odotan myös sitä, että saan ainakin melko terveenä viettää aikaa perheeni kanssa.”

8. Mitkä terveiset haluaisit lähettää klassikkalaisille?

”Haluaisin viestittää klassikkalaisille, että aina ei tarvitse jaksaa täysillä: on hetkiä, päiviä, jolloin ei vaan jaksa. Silloin on levättävä. Aina ei tarvitse jaksaa yksin, vaan pitäkää huoli ystävistänne – heidän merkityksensä huomaatte silloin, kun ei jaksa yksin.”

Toimittajana Venla Hämäläinen Non Solum