Un helado, por favor!

Au­rin­ko po­rot­taa täy­del­tä te­räl­tä ja pal­mun var­jos­sa hel­pos­ti kol­me­kym­men­tä­vii­si as­tet­ta. Jää­te­lö­ki­os­ke­ja riit­tää joka nur­kal­le ja sitä on tul­lut­kin ku­lu­tet­tua ihan kii­tet­tä­väs­ti.  Koh­ta kah­den kuu­kau­den vaih­to Ba­da­jo­zis­sa ohi yh­des­sä hu­jauk­ses­sa. Min­ne aika on ka­don­nut? 

Kuu­lim­me en­sim­mäis­tä ker­taa vaih­dos­ta vii­me syys­kuus­sa, kun täs­tä mah­dol­li­suu­des­ta mai­nit­tiin es­pan­jan kurs­sil­lam­me. En­sin aja­tus vaih­dos­ta tun­tui täy­sin uto­pis­ti­sel­ta ja asi­al­ta, jota ei voi­si ku­vi­tel­la­kaan omal­le koh­dal­le. Läh­dim­me kui­ten­kin roh­ke­as­ti mu­kaan C.H.A.L.L.E.N.G.E -hank­kee­seen ja idea vaih­toon läh­dös­tä al­koi muo­dos­tua. Jo­kai­nen nos­ti asi­an esil­le ko­to­naan saa­den myön­tei­sen vas­taan­oton. En­nen ha­ke­mis­ta täy­tyi miet­tiä eri­lai­sia asi­oi­ta, ku­ten oli­si­ko val­mis läh­te­mään pois per­heen ja tu­tun ym­pä­ris­tön luo­ta kah­dek­si kuu­kau­dek­si. Oli­ko oma es­pan­jan kie­len tai­to riit­tä­vä pär­jää­mi­seen? Me vas­ta­sim­me kyl­lä ja pian tuli aika ha­kea mu­kaan vaih­toon.

Au­rin­koi­nen ha­laus Es­pan­jal­le

Aika jou­lu­na saa­pu­nees­ta tie­dos­ta vaih­toon pää­se­mi­ses­tä mat­kal­le läh­töön ku­lui no­pe­as­ti. Vii­mei­nen koe­viik­ko en­nen läh­töä tun­tui Mount Eve­res­til­tä, joka täy­tyi kii­ve­tä, mut­ta sii­tä­kin sel­vit­tiin. Sit­ten oli­kin sun­nun­tai 31.3. kel­lo 20.30 ja aika ta­va­ta per­heet. Hyp­pä­sim­me kaik­ki bus­sis­ta jän­nit­ty­nei­nä ja sa­mal­la muis­tel­len, mi­ten es­pan­jak­si esi­tel­lään it­sem­me ja kuin­ka sa­noa mu­ka­va ta­va­ta. 

Es­pan­jan kult­tuu­ri on ai­na­kin tul­lut tu­tuk­si ja tu­tus­tut­tu uu­siin ih­mi­siin. So­peu­tu­mi­nen es­pan­ja­lai­seen elä­män­ryt­miin ta­pah­tui no­pe­as­ti. Isän­tä­per­heis­tä on tul­lut meil­le erit­täin tär­kei­tä ja voi­daan­kin sa­noa, että meil­lä kai­kil­la on nyt kak­si per­het­tä – toi­nen Suo­mes­sa ja toi­nen Es­pan­jas­sa. Vaih­to­pari on kuin veli tai sis­ko ja elä­mä il­man tois­ta koko ke­sän ajan tun­tuu jopa pe­lot­ta­val­ta. Syk­syä odo­tel­les­sa, kun vaih­to­pa­rit tu­le­vat vuo­ros­taan Suo­meen.  

Kou­lun suh­teen tämä ei kui­ten­kaan pel­kää lo­maa ole ol­lut. Pit­kän ma­ti­kan kymp­pi kurs­si on ai­heut­ta­nut pään­vai­vaa ja Ge­o­Geb­ra on ol­lut ko­vas­sa käy­tös­sä. Olem­me osal­lis­tu­neet kou­lus­sa nor­maa­leil­le oppi­tun­neil­le, ku­ten hei­dän äi­din­kie­len tun­neil­len­sa, eng­lan­tiin, por­tu­ga­liin ja lii­kun­taan. Suu­rin hyö­ty tääl­lä olos­ta on kyl­lä ol­lut omal­le es­pan­jan ta­sol­le. Ym­mär­tää mah­dol­li­ses­ti enem­män, kun op­pii erot­ta­maan sa­nat toi­sis­taan no­pe­as­ta pu­hees­ta. Sa­nas­to­a­kin on tul­lut opit­tua, ku­ten hei­nä­sirk­ka “sal­ta­mon­te” ja eta­na “ca­ra­col”. 

Kah­den kuu­kau­den ai­ka­na olem­me saa­neet iha­nia uu­sia ys­tä­viä ja us­ko­mat­to­mia ko­ke­muk­sia. Ran­ta­loma Por­tu­ga­lis­sa, vie­rai­lu Sa­la­man­caan sekä va­el­lus­ta Ext­re­ma­du­ran vuo­ril­la näin muu­ta­mia ret­kiä mai­ni­tak­se­ni. Kii­tos iha­nil­le per­heil­le, jot­ka ovat jak­sa­neet näyt­tää meil­le kult­tuu­ri­aan myös Ba­da­jo­zin ulko­puo­lel­ta.  Vii­mei­set kou­lu­päi­vät al­ka­vat tun­tua hai­kel­ta, vaik­ka töi­tä riit­tää var­mas­ti lop­puun saak­ka. Kou­lus­ta tul­laan kai­paa­maan ly­hyi­tä vii­den­kym­me­nen mi­nuu­tin tun­te­ja ja vain kah­dek­sas­ta kah­teen ole­via päi­viä. 

Ko­tiin on kui­ten­kin jos­kus pa­lat­ta­va. Täy­tyy myön­tää, että on­han se iha­na pääs­tä nä­ke­mään omat per­heem­me ja ys­täviäm­me. Vaik­ka Suo­men per­het­tä jo kai­paa, tu­lem­me ikä­vöi­mään tän­ne jää­viä Es­pan­jan per­hei­täm­me. On­nek­si syk­syl­lä jo tapaam­me host-si­sa­ruk­sem­me ja jos Suo­men kesä tun­tuu lii­an kyl­mäl­tä, voim­me aina muut­taa Es­pan­jaan. 

Vie­lä vink­ki­nä, jos iki­nä mat­kus­tat Espan­jaan, muis­ta mais­taa pa­el­laa, sekä “zumo de na­ran­ja na­tu­ral” eli tuo­re­pu­ris­tet­tua ap­pel­sii­ni­me­hua.

Her­kut­te­lua

Es­pan­jan Chal­len­ge-jouk­ko Lis­sa­bo­nis­sa mat­kal­la Ba­da­jo­ziin

Pal­mu­jen alla