Krissen muistoja vuosien varrelta

Kris­se nau­tis­ke­lee juh­la­ka­kus­taan

 Minua pyy­det­tiin ker­to­maan, perus­tu­en lä­hes 40-vuo­ti­seen opet­ta­januraa­ni, mil­lais­ta oli kou­lus­sa ns. ”dino­sau­rus­ten ai­kaan”. Tu­lin Kuo­pi­on kau­pun­gin pal­ve­luk­seen 1988 ol­tu­a­ni jo vuo­sia opet­ta­ja­na Ete­lä-Suo­mes­sa.  

Nuo­re­na ha­lu­sin pe­las­taa maa­il­man. Ajau­duin sitä kaut­ta ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den opet­ta­jak­si, tätä pe­las­ta­mis­ta­han voi teh­dä myös van­hem­pa­naOpis­ke­lu­ni ai­kaan Suo­mes­sa yleis­tyi mm. kas­vis­syön­ti ja ym­pä­ris­tön ti­laan alet­tiin kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta. Esi­mer­kik­si Koi­jär­ven ta­pah­tu­mis­ta on ku­lu­nut jo 40 vuot­ta ja Fors­san Koi­järvi on nyt lin­tujen tark­kai­lu­paik­ka eikä ai­koi­naan suun­ni­tel­tu jär­ven kui­vat­ta­mi­nen to­teutunut. Ym­pä­ris­tön tila ja ilmas­ton­muu­tos he­rät­tävät ny­ky­ään val­veu­tu­nei­ta nuo­ria ajat­te­le­maan asi­oi­ta tar­kem­min. 

Kou­lu­lai­tok­ses­sa on ta­pah­tu­nut pal­jon tek­niik­kaan liit­ty­viä muu­tok­sia opet­ta­janurani ai­ka­na. Ny­ky­ään opis­ke­li­ja voi näp­pä­räs­ti tuot­taa vi­de­o­ma­te­ri­aa­lia opet­ta­jan an­ta­mas­ta ai­hees­ta. Ai­kai­sem­min fil­mien kat­so­mi­nen edel­lyt­ti, että luok­kaan tuo­tiin kuva­put­kel­la va­rus­tet­tu pai­na­va tele­vi­sio, jol­la kat­sot­tiin vi­deo ka­se­til­ta. Itse­teh­dyt vi­de­ot oli­vat pal­jon har­vi­nai­sem­pia. Luo­kis­sa oli har­voin oma tele­vi­sio, koko kou­lus­sa saat­toi olla vain muu­ta­ma va­rat­ta­va kap­pa­le. Vi­de­o­ka­me­roi­ta kou­lus­sa oli yleen­sä yksi ja vi­de­on edi­toin­ti oli vai­ke­aa. Yleen­sä kat­sot­tiin­kin val­mii­ta ope­tus­vi­de­oi­ta.  

Ke­mi­an tun­neil­la, esim. työ­kurs­seil­la, Kuo­pi­on kou­lut te­ki­vät vie­rai­lu­ja Kuo­pi­on yli­o­pis­ton ke­mi­an lai­tok­sel­le, jos­sa oli mah­dol­li­suus käyt­tää yli­o­pis­ton mit­taus­lait­tei­ta (esim. IR, AAS, GC), joi­hin kou­luis­sa ei ole va­raa. Tämä ilo kui­ten­kin lop­pui, kun Kuo­pi­on yli­o­pis­to muut­tui Itä-Suo­men yli­o­pis­tok­si ja ke­mi­an lai­tos siir­tyi Joen­suu­hun. 

Tie­to­ko­nei­den yleis­tyt­tyä 90-lu­vul­la, ne oli­vat put­ki­näy­töl­lä va­rus­tet­tu­ja pöy­täko­nei­ta, ja nii­tä oli vain ATK-luo­kas­sa tai pari yk­si­löä jos­sain luo­kan sivu­pöy­däl­lä. Tu­los­ta­mi­nen teh­tiin ko­nee­seen lii­te­tyl­lä tu­los­timellaverk­kotu­los­ti­mis­ta ei vie­lä pal­jon tie­det­ty. Fy­sii­kan luo­kis­sa oli toki mit­ta­vä­li­nei­tä, mut­ta työse­los­tuk­set tau­lu­koineen ja ku­vaajineen teh­tiin kä­sin, kun ei ol­lut teks­tin­kä­sit­te­ly–  ja mit­taus­oh­jel­mia. Las­kut teh­tiin funk­ti­o­las­ki­mil­la, joi­ta sai rat­kai­se­maan yh­tä­löi­tä vain itse oh­jel­moi­mal­la 

In­ter­ne­tis­tä ja www-si­vuis­ta saim­me naut­tia 1990-lu­vulta läh­tien ko­deis­sa ja kou­luis­sa – to­sin ei heti lan­gat­tomina. Wil­ma tuli kou­lui­hin vuon­na 2000. Kou­lum­me fy­sii­kan ryh­miä kävi 2000-lu­vun alus­sa tu­tus­tu­mas­sa Sveit­sin ja Rans­kan ra­jal­la si­jait­se­vaan Cer­niin, hiuk­kas­fy­sii­kan tut­ki­mus­kes­kuk­seen, jos­sa alun pe­rin kek­sit­tiin idea we­bin käy­tös­tä tut­ki­joi­den yh­tey­den­pi­to­vä­li­neeksiNy­ky­ään Cer­nin mat­kat ovat lii­an kal­lii­ta ja eri tut­ki­mus­lai­tos­ten tuot­ta­ma vi­de­o­ma­te­ri­aa­li on niin hy­vää ja ajan­koh­tais­ta, että mat­koil­le ei enää ole vas­taa­vaa tar­vet­ta. We­bin syn­ty­mä hel­pot­ti pal­jon tie­don­han­kintaa ja tie­donja­ka­mista. Ai­kai­sem­min tie­don­han­kin­ta edel­lyt­ti fyy­si­ses­ti ras­kaita kir­jastoissa käyn­te­jä kir­jo­jen raa­haa­misineen ja läh­de­ma­te­ri­aa­lia oli huo­mat­ta­vas­ti vä­hem­min saa­ta­vil­la. Web loi myös some – maa­il­man. 

Klas­sik­ka on kai­ken ai­kaan py­sy­nyt hy­vin mu­ka­na ope­tuk­sen ja ope­tus­tek­nii­kan ke­hi­tyk­ses­sä. 

 

Non So­lumKesä­kuu 201910.5.2019