Malkamaanantaista sukkasunnuntaihin

Elina Brilli

Pääsiäinen on uskonnollinen juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksi. Toisaalta pääsiäistä voidaan pitää myös kevään juhlana pääsiäispupuineen ja tipuineen.  Pääsiäistä vietetään tänä vuonna viikolla 16, alkaen palmusunnuntaista päättyen toiseen pääsiäispäivään.

Pää­si­äis­viik­ko al­kaa pal­mu­sun­nun­tais­ta, jol­loin lap­set käy­vät pe­rin­tei­ses­ti vir­po­mas­sa ko­ris­tel­tu­jen pa­jun­ok­sien kera tut­tu­jaan. Ni­mi­tys vir­po­mi­nen tu­lee mui­nais­ve­nä­jän pa­jua tar­koit­ta­vas­ta sa­nas­ta ver­ba.  Vir­vot­ta­val­le toi­vo­te­taan  mm. ter­veyt­tä ja siu­naus­ta. Tun­ne­tuim­mis­ta vir­po­mis­lo­ruis­ta on  eh­kä­pä ” Vir­von, var­von, tuo­reeks, ter­veeks, tu­le­vaks vuo­deks, sul­le vit­sa, mul­le palk­ka”. 1970- lu­vul­la vir­po­mi­nen le­vi­si or­to­dok­sien kes­kuu­des­ta kaik­ki­al­le Suo­meen ja lap­sia alet­tiin pu­kea noi­dik­si. Or­to­dok­sit ovat kri­ti­soi­neet uut­ta pe­rin­net­tä, sil­lä vir­po­jat ovat tuo­neet ih­mi­sil­le hy­vää ja noi­dat puo­les­taan pa­haa. Vir­po­mi­sen pe­rim­mäi­nen tar­koi­tus on muu­tu­nut, sil­lä use­am­mat lap­set läh­te­vät vir­po­maan vir­po­mis­pal­kan tai­vos­sa.  Kris­til­lies­sä mer­ki­tyk­ses­sä Jee­sus rat­sas­ti pal­mu­sun­nun­tai­na aa­sil­la Jeru­sa­le­miin juh­li­ak­seen pää­si­äis­tä, joka oli jo sil­loin juu­ta­lais­ten ke­väi­nen juh­la. Ih­mi­set le­vit­ti­vät Jee­suk­sen eteen pal­mun­leh­tiä, jos­ta pal­mu­sun­nun­tai on­kin saa­nut ni­men­sä.

Mal­ka­maa­nan­tain nimi on tul­lut Raa­ma­tus­ta:  ”Kuin­ka näet ri­kan, joka on vel­je­si sil­mäs­sä, mut­ta et huo­maa mal­kaa, joka on omas­sa sil­mäs­sä­si?” Täl­lä ver­ra­taan il­mei­ses­ti sii­hen, että huo­maam­me tois­ten ih­mis­ten viat ja puut­teet mutt­emme omi­am­me.

Tik­ku­tiis­tai­na puo­les­taan vuol­tiin sy­tyk­kei­tä, joi­den us­kot­tiin tuo­van hy­vää on­nea ja kel­lo­kes­ki­viik­ko­na leh­mät pääs­tet­tiin en­sim­mäis­tä ker­taa  ulos tal­ven jäl­keen kel­lo kau­las­sa.

Sana ”kii­ra” tu­lee ruo­sin kie­les­tä ”skä­ra” joka tar­koit­taa puh­dis­ta­mis­ta. Ruot­sa­lais­ten kii­ras­tors­tai skär­tors­dag , ’puh­dis­tus­tors­tai’ viit­taa jal­ko­jen pe­suun. Kii­ras­tors­tai­na Jee­sus pesi ope­tus­lap­sien­sa ja­lat ja naut­ti vii­mei­sen ate­ri­an­sa en­nen ris­tiin­nau­lit­se­mis­ta. Kan­san­o­mai­sen nä­ke­myk­sen mu­kaan kii­ra oli jo­kin pi­has­sa elä­vä paha olen­to, joka piti kii­ras­tors­tai­na kar­kot­taa pois. Mm. sa­vo­lai­set ajoi­vat kii­ran pois juok­se­mal­la ta­lon tai na­ve­tan ym­pä­ri leh­män­kel­lo kau­las­sa.

Vii­mei­sen ate­ri­an­sa jäl­keen Jee­sus meni Get­se­ma­nen puis­toon ru­koi­le­maan, mut­ta hä­nen viha­mie­hen­sä ot­ti­vat tä­män kiin­ni ja vei­vät tuo­ma­rei­den eteen. Tuo­ma­rit tuo­mit­si­vat Jee­suk­sen kuo­le­maan. Jee­sus ris­tiin­nau­lit­tiin pit­kä­per­jan­tai­na Gol­ga­tal­la. Suo­mes­sa­kin Jee­suk­sen kär­si­mys tun­tui kan­sa­lais­ten na­hois­sa. Pa­jun­vit­sois­ta si­dot­tiin piis­ko­ja, joil­la lyö­tiin it­seä tai mui­ta. Poh­jan­maal­la  kaik­ki lap­set saat­toi­vat saa­da sel­kään­sä pit­kä­per­jan­tai­na. Myös­kään läm­min­ta ruo­kaa ei syö­ty, vaan esi­mer­kik­si mäm­miä, si­lak­kaa ja kui­vaa lei­pää.

Kan­san­us­ko­muk­sen mu­kaan  lan­ka­lau­an­tain yönä noi­dat ja trul­lit läh­ti­vät liik­keel­le va­hin­goit­taak­seen kar­jaa. Us­ko­muk­sen seu­rauk­se­na oli 1600- lu­vun noi­ta­vai­not, jos­sa moni vi­a­ton nai­nen sai sur­man­sa. Tal­vel­la keh­rä­tyt lan­gat oli ta­pa­na keit­tää ja vär­jä­tä lan­ka­lau­an­tai­na.

Suk­ka­sun­nun­tai­na eli pää­si­äis­sun­nun­tai­na lop­puu las­ki­ai­ses­ta asti kes­tä­nyt paas­to. Pää­si­äi­nen eli pää­si­äis­päi­vä on kirk­ko­juh­lis­ta suu­rin, sil­lä se on Jee­suk­sen ylös­nou­se­muk­sen päi­vä. Pää­si­äi­sen juu­ret si­joit­tu­vat kui­ten­kin vie­lä var­hai­sem­paan aika­kau­teen, juu­ta­lai­set juh­li­vat ni­mit­täin täl­löin Egyp­tin or­juu­des­ta va­pau­tu­mis­ta. Kan­san­o­mai­ses­ti suk­ka­sun­nun­tai­na juh­lit­tiin niin rie­hak­kaas­ti, että su­kat­kin len­si­vät pois ja­lois­ta. Ta­pa­na oli syö­dä ka­nan­mu­nia, jot­ka sym­bo­loi­vat he­del­mäl­li­syyt­tä ja uu­den syn­ty­mis­tä.

Läh­de: Suu­ri pe­rin­ne­kir­ja: Suo­ma­lais­ta juh­la­pe­rin­net­tä en­nen ja nyt- Satu Aal­to

Pää­si­äi­sen vä­rit lau­ta­sel­la

Ke­vät­tä koh­ti Non So­lumHuh­ti­kuu 201918.4.2019