Yo-kokeet edessä? - hyväksi havaittuja vinkkejä yo-kertaamiseen

Juhani Ikäläinen

Kuinka kerrata yo-kokeeseen?
Klassikan abi antaa vinkkejä yhteiskuntaopin, psykologian ja ruotsin opiskeluun.

Tree­naan ruot­sia

To­den­nä­köi­ses­ti mai­nit­se­ma­ni tek­nii­kat so­vel­tu­vat kaik­kiin ai­nei­siin, mut­ta jär­ki kan­nat­taa pi­tää mu­ka­na. Eikä tä­män ar­tik­ke­lin lu­et­tu­aan kan­na­ta hy­lä­tä omia te­hok­kai­ta me­ne­tel­miä – toi­vot­ta­vas­ti re­per­tu­aa­ri sen si­jaan laa­je­nee!

Ke­säl­lä ai­kaa pii­sa­si. Sik­si va­lit­sin­kin syk­syl­lä kir­joi­tet­ta­vik­si re­aa­li­ai­nei­ta, jois­sa oli pal­jon lu­et­ta­via kir­jo­ja. Ky­sees­sä oli­vat psy­ko­lo­gia ja yh­teis­kun­ta­oppi ja sii­nä ohel­la yksi kie­li­kin, B-ruot­si.

Ensi­a­ja­tus yo-ker­taa­mi­ses­ta voi­si olla seu­raa­va: kah­la­taan kurs­si­kir­jat use­aan ker­taan kro­no­lo­gi­ses­ti läpi muis­tiin­pa­no­ja rus­ta­ten. On­nek­si pää­tin ko­keil­la hie­man eri­lais­ta stra­te­gi­aa.

En­nen koko ker­tauk­sen aloit­ta­mis­ta, on jär­ke­vää tut­kia, voi­si­ko eri kurs­sien si­säl­tö­jä yh­dis­tää toi­siin­sa ja opis­kel­la ne täl­lä ta­voin ko­ko­nai­suuk­si­na. Esi­mer­kik­si yh­teis­kun­ta­opin kurs­seil­la 2 ja 3 kä­si­tel­lään mo­lem­mil­la maa­il­man­ta­lout­ta ja euro-asi­oi­ta, jo­ten nämä kan­nat­taa ker­ra­ta yh­des­sä: muo­dos­tuu yh­te­näi­siä ko­ko­nai­suuk­sia ker­rat­ta­vis­ta ai­heis­ta.

Eri­tyi­ses­ti psy­ko­lo­gi­an koh­dal­la täl­lai­nen kurs­sien vä­lis­ten muu­rien pur­ka­mi­nen on mie­le­käs­tä: ih­mi­sen psyyk­ki­set toi­min­not toi­mi­vat aina yh­des­sä, ei­vät­kä eril­lään, ku­ten kurs­seis­sa ne opis­kel­laan. Psy­ko­lo­gi­an yo-ky­sy­mys­kään har­voin koh­den­tuu yh­teen tiet­tyyn kurs­siin.

Psy­kas­sa otin ker­taa­mi­sen run­gok­si kurs­sin 2, jos­sa käy­dään läpi ih­mi­sen ke­hi­tys­tä, mi­hin poi­min asi­oi­ta muil­ta kurs­seil­ta. Esi­mer­kik­si ai­vo­jen ke­hi­tyk­ses­tä pu­hut­ta­es­sa ker­ta­sin aivo­a­si­oi­ta kurs­sis­ta 3. Minä­ko­ke­muk­sen ke­hi­tyk­seen lii­tin per­soo­nal­li­suus­tee­man kurs­sis­ta 5. Voi­si­han ker­taa­mi­sen si­toa vaik­ka­pa kurs­siin 1, jos­sa esi­tel­lään myö­hem­pien kurs­sien asi­oi­ta ke­vy­em­min.

Kun ot­taa täl­lä ta­val­la sa­mat ai­heet eri kir­jois­ta lu­et­ta­vak­si sa­maan ai­kaan,  kir­jat on­kin lu­et­tu yl­lät­tä­vän ri­pe­äs­ti. Ei pää­se syn­ty­mään vä­sy­mys­tä: ”Vie­lä ne kak­si kir­jaa, huh!”.

Te­hos­tin ker­taa­mis­ta eri ta­voin. En­nen kap­pa­leen lu­ke­mis­ta käy­tin mi­nuu­tin pari kir­joi­tel­len sut­tu­pa­pe­ril­le, mitä mah­dan­kaan kap­pa­leen ai­hees­ta jo en­nes­tään muis­taa. Huo­ma­si hel­pos­ti, mi­ten jot­kut tie­dot oli­vat ajan ku­lu­es­sa hau­ras­tu­neet, jopa vää­ris­ty­neet! Toi­saal­ta pal­jon asi­oi­ta pa­lau­tui mie­leen vai­vat­ta.

Täl­lai­nen me­ne­tel­mä aut­taa ym­mär­tä­mään, mit­kä asi­at muis­taa ja ym­mär­tää jo en­nal­ta, eikä näi­tä si­säl­tö­jä tar­vit­se ker­ra­ta ai­na­kaan niin har­taas­ti kuin it­sel­le haas­teel­li­sem­pia jut­tu­ja. Näin voi myös har­joi­tel­la tie­to­jen mie­leen pa­laut­ta­mis­ta muis­tin so­pu­kois­ta, mitä itse yo-ko­kees­sa­kin täy­tyy teh­dä.

Ei siis kannata ryhtyä sokeasti ahmimaan kirjoja läpi.

Muis­tiin­pa­not lie­nee vält­tä­mät­tö­miä yo-kir­joi­tuk­siin val­mis­tau­tu­mi­ses­sa. Tein esi­mer­kik­si pe­rin­tei­siä mind ma­pe­ja. Näi­den te­os­sa kan­nat­taa va­roa, ett­ei ai­kaa ala ku­lu­maan lii­ak­si te­ok­sen vi­su­aa­li­sen il­meen hi­o­mi­seen: tu­le­vat­han nämä kä­si­te­kar­tat ai­nos­taan oman op­pi­mi­sen tu­ek­si, tus­kin kuva­tai­de­luo­kan näyt­te­ly­sei­näl­le.

Myös van­hat kurs­si­muis­tiin­pa­not pas­saa ko­pis­tel­la pö­lyis­tä tai kai­vel­la tie­to­ko­neen kan­si­ois­ta ei­hän nii­tä tar­vit­se uu­del­leen al­kaa rus­taa­maan! Van­ho­ja voi sen si­jaan muo­ka­ta ja täy­den­tää. Asi­at pa­lau­tu­vat mie­leen hel­pom­min, kun saa­ta­vil­la on tu­tut muis­tiin­pa­not.

Van­ho­ja yo-teh­tä­viä kan­nat­taa jak­saa teh­dä. Saa­toin ke­säl­lä rau­hoit­taa päi­väs­tä tun­nin pät­kän ja vas­ta­ta tä­män ajan puit­teis­sa yh­teen yo-teh­tä­vään. Tä­ten voi si­mu­loi­da it­sel­leen stres­saa­vaa yo-ti­lan­net­ta eri­tyi­ses­ti ajan­käy­tön suh­teen, on­han vii­sas aika­tau­lu­tus yo-ko­kees­sa tär­ke­ää.

Teh­tä­viä teh­des­sä huo­ma­sin, että eten­kin haas­ta­vien teh­tä­vien vas­taus­ten suun­nit­te­luun kan­nat­taa to­del­la uh­ra­ta kym­men­mi­nuut­ti­nen ai­kaa. Huo­ma­si, että pal­jon no­pe­am­min sai vas­tauk­sen tuo­tet­tua, kun oli sut­tu­pa­pe­ril­la val­mis ”vas­taus­pol­ku” val­mii­na: ei tar­vin­nut kuin seu­ra­ta sitä ja an­taa näp­päi­mis­tön sau­hu­ta.

Näi­den vas­taus­pol­ku­jen avuk­si ra­ken­te­lin it­sel­le­ni en­nak­koon tie­tyn­lai­sia muis­ti­lis­to­ja, joi­ta käy­tin apu­na kai­kis­sa vas­tauk­sis­sa­ni. Esi­mer­kik­si yh­teis­kun­ta­o­pis­sa tein muu­ta­man koh­dan check-lis­tan asi­ois­ta, mitä mis­sä ta­han­sa vas­tauk­ses­sa tu­li­si huo­mi­oi­da:  po­li­tiik­ka, ta­lous, kan­sain­vä­li­syys. Näi­den kol­men kaut­ta pyö­ri­tel­ty­nä muis­ti ot­taa huo­mi­oon eri näkö­kul­mat vas­taus­ta laa­dit­ta­es­sa. Esi­mer­kik­si ky­sy­mys voi­si olla maa­han­muu­ton vai­ku­tuk­sis­ta suo­ma­lai­seen yh­teis­kun­taan, jo­ten tuon kol­men koh­dan lis­tan avul­la sai­si jo pal­jon irti ky­sei­ses­tä ai­hees­ta.

Yo-ko­kees­sa tu­lee yleen­sä vas­taan eri­koi­sia teh­tä­vän­an­to­ja ky­syt­tiin­pä­hän syk­syn psy­kan yo-ko­kees­sa­kin esi­mer­kik­si Mi­nec­raft-pe­lis­tä. Tä­män ta­kia kan­nat­taa­kin aset­tua itse YTL:n ko­keen­laa­ti­jan roo­liin ja teh­dä it­sel­le oma yo-koe! Sii­hen voi lait­taa help­po­ja pe­rus­ky­sy­myk­siä ja sit­ten vaik­ka kuin­ka kau­kaa ha­et­tu­ja jo­ke­ri­teh­tä­viä – sel­lai­siin­kin tu­lee va­rau­tua. Oman ”mini-yo:n” voi teh­dä vaik­ka­pa vii­kon pääs­tä, ett­ei­vät ky­sy­myk­set ole heti mie­les­sä.

Yh­teis­kun­ta­opin ker­taus­kir­jan (Abi Yh­teis­kun­ta­oppi, Ota­va) tii­vis­tel­mät on ra­ken­net­tu ky­sy­mys­muo­toon. Tätä hyö­dyn­sin ker­taa­mi­sen lop­pu­suo­ral­la tes­ta­tak­se­ni, osaan­ko asi­at to­del­la: pei­tin ky­sy­myk­sen vas­tauk­sen ja vas­ta­sin suul­li­ses­ti. Epä­sel­vik­si jää­neet koh­dat ker­ta­sin uu­del­leen. Toki tä­män vai­heen voi teh­dä vaik­ka kurs­si­kir­jan si­säl­lys­lu­et­te­lon avul­la!

Sekä yh­teis­kun­ta­opin sekä psy­ko­lo­gi­an ker­taa­jan kan­nat­taa seu­ra­ta ajan­koh­tai­sia uu­tis­ai­hei­ta. Toki yo-koe laa­di­taan jo vuot­ta ai­kai­sem­min, mut­ta mo­net ai­heet esiin­ty­vät tois­tu­vas­ti me­di­as­sa. Esi­mer­kik­si ke­säl­lä il­mes­tyi YLE:n ja He­sa­rin ar­tik­ke­lei­ta hä­pe­än tun­tees­ta, jos­ta sit­ten ky­syt­tiin­kin itse psy­ko­lo­gi­an yo:ssa!

Siis­pä sil­mät ja kor­vat auki uu­ti­sil­le!

Uu­tis­ten no­pea pika­lu­ke­mi­nen ei vält­tä­mät­tä rii­tä; kan­nat­taa miet­tiä, mi­ten uu­ti­nen liit­tyy kir­jas­ta ker­rat­tuun te­o­ri­aan. Esi­mer­kik­si lu­et­tu­a­ni hä­peä-ar­tik­ke­lin, yh­dis­tin sii­hen kir­jan tie­dot emoo­ti­ois­ta.

Ai­van yk­sin­kään ei kan­na­ta pa­ker­taa. Van­ha sa­nan­las­ku ke­hot­taa ha­keu­tu­maan it­se­ään vii­saam­pien tykö, mikä pä­tee myös yo-ker­taa­mi­ses­sa. Jos lähi­pii­ris­tä löy­tyy ky­sei­sen oppi­ai­neen asi­an­tun­ti­ja, niin eh­dot­to­mas­ti kan­nat­taa kes­kus­tel­la hä­nen kans­saan – saat­taa avau­tua uu­sia, avar­ta­via näkö­kul­mia. Jos ka­ve­rit ovat kir­joit­ta­mas­sa sa­maa ai­net­ta, ei kan­na­ta jut­te­lui­ta han­ka­lis­ta ai­heis­ta jät­tää käy­mät­tä.

Sa­no­ja ei opi sana­kir­jois­ta!

Vie­lä se ruot­si! Se oli pri­o­ri­teet­ti­lis­tal­la­ni si­jal­la kol­me edel­lä mai­nit­tu­jen ai­nei­den jäl­keen, jo­ten sii­hen käy­tin niu­kem­min ajal­li­sia re­surs­se­ja.

Tur­vau­duin lä­hin­nä ruot­sin­kie­lis­ten you­tu­be-vi­de­oi­den, ku­ten uu­tis­ten ja vlo­gien kuun­te­luun juok­su­len­kin tai auto­mat­kan ai­ka­na.

Esi­mer­kik­si Ny­he­ter på lätt svens­ka on hyvä!

Li­säk­si luin pal­jon ruot­sik­si. Saa­toin­pa kir­joit­taa Goog­leen jon­kin haku­sa­nan – vaik­ka­pa ett hus – ja luin, mitä vas­taan tuli. Oli yl­lät­tä­vää huo­ma­ta, mi­ten sa­man­lai­set sa­nat tois­tui­vat mo­nis­sa teks­teis­sä ja sitä kaut­ta oppi sa­nas­toa. Teks­tien ym­mär­tä­mi­nen ke­hit­tyi ih­meen no­pe­as­ti, kun kiel­tä ”tank­ka­si” päi­vit­täin.

Tiu­kan ”sa­nas­to­kuu­rin” aloi­tin vas­ta kou­lun alet­tua elo­kuus­sa. Quiz­let-so­vel­lus on kä­te­vä sii­nä tou­hus­sa, var­sin­kin jos ai­kaa on vä­hän. Sa­mal­la tein ker­taus­kir­jan kie­li­oppi­teh­tä­viä ja lu­es­ke­lin kie­li­opin te­o­ri­aa. Kie­li­oppi­teh­tä­vä kan­nat­taa teh­dä en­nen te­o­ri­an ker­taa­mis­ta – edel­leen huo­maa, mi­hin kan­nat­taa to­del­la uh­ra­ta ra­jal­lis­ta ker­taus­ai­kaa!

Jos ha­lu­aa eri­tyi­ses­ti pa­nos­taa kie­len yo-ko­kee­seen, niin sa­nas­ton har­joit­te­lu kan­nat­taa aloit­taa hy­vis­sä ajoin. Täl­löin mah­dol­lis­tuu Quiz­let-sana­kort­te­ja moni­puo­li­sem­mat kei­not sa­no­jen opis­ke­luun, ku­ten omien lau­sei­den te­ke­mi­nen jne.

On­nea tu­le­viin yo-koi­tok­siin!

Non So­lum - Loka­kuu 201824.8.2018