100-vuotias Suomi ja ystäväni rapakon takaa

”We are thank­ful for li­ving here”

Kaik­kia kiin­nos­taa aina kuul­la, mitä ulko­maa­lai­set ajat­te­le­vat Suo­mes­ta. Daug­her­tyn per­he muut­ti Suo­meen tou­ko­kuus­sa 2016. Per­heen van­hem­mat, Leah ja Matt­hew, ovat ko­toi­sin Co­lo­ra­dos­ta, Yh­dys­val­lois­ta. Muut­ta­es­saan Suo­meen per­hee­seen kuu­lui myös 1-vuo­ti­as Mi­les poi­ka. He ovat asu­neet nyt noin 1,5 vuot­ta tääl­lä. Vii­me ke­sä­nä pie­ni tyt­tö­vau­va, Wynn, syn­tyi hei­dän per­hee­seen­sä Suo­mes­sa. 

”Muut­to Suo­meen kuu­los­ti mah­ta­val­ta.” Per­heen isä Matt­hew, ”Mat­ti”, haki paik­kaa Suo­mes­ta työ­pai­kan ta­kia. Yh­dys­val­to­jen ja Suo­men ilma­voi­mat so­pi­vat te­ke­vän­sä vaih­don kah­den len­tä­jän vä­lil­lä. Ma­tin työ­hön kuu­luu opet­taa Suo­men ilma­voi­mis­sa uu­sia ja eri­lai­sia ta­po­ja Yh­dys­val­lois­ta. Mat­ti ja vai­mon­sa Leah sa­no­vat jo muut­to­vai­hees­sa huo­man­neen­sa Suo­men täs­mäl­li­syy­den ja tark­kuu­den. ”Pai­kan ha­kuun kuu­lui pal­jon haas­tat­te­lu­ja ja ter­veys­ky­se­lyi­tä.”

”In­nos­tus voit­ti jän­ni­tyk­sen Suo­meen muu­tos­ta”, sa­noo Leah. ”Tie­sim­me Suo­mes­ta hy­vin vä­hän, jo­ten edes­sä oli kie­len opet­te­lu ja tie­don et­si­mi­nen.” Mat­ti ja Leah ovat suo­men kiel­tä it­se­näi­ses­ti ope­tel­les­saan voi­neet to­de­ta sen ole­van to­del­la­kin han­ka­la kie­li. Ma­tin mu­kaan kie­len opis­ke­lua vai­keut­taa myös suo­ma­lais­ten erin­o­mai­nen eng­lan­nin kie­len tai­to. ”Töis­sä kii­rei­den kes­kel­lä on kai­kil­le no­pe­am­pi ja hel­pom­pi pu­hua eng­lan­tia”, Mat­ti to­te­aa. Hän ei myös­kään ym­mär­rä, mi­ten suo­ma­lai­set voi­vat pu­hua kiel­tä niin älyt­tö­män no­pe­al­la tah­dil­la. Vie­ras­kie­li­sen kor­vaan pu­hu­mi­sem­me kuu­los­taa var­mas­ti vii­kon kuu­lu­mis­ten vuo­da­tuk­sel­ta yh­teen hen­gen­ve­toon.

Pi­täi­si­kö kas­vat­taa tal­vi­turk­ki? Suo­mi tun­ne­taan ulko­mail­la usein kyl­mä­nä, lu­mi­se­na ja pi­me­ä­nä paik­ka­na erit­täin Poh­joi­ses­sa. ”Toki hu­hut to­del­la ly­hyis­tä päi­vän­va­lon het­kis­tä jän­nit­ti. En­sim­mäi­sen tal­ven jäl­keen kui­ten­kin to­det­tiin, ett­ei se kyl­myys niin kau­he­aa ol­lut.” Kyl­myy­den vas­ta­pai­nok­si Suo­ma­lai­set tyk­kää­vät sau­noa. Leah ja Mat­ti ker­to­vat, ett­ei­vät aluk­si osan­neet sau­noa: ”Läm­mi­tim­me sau­nan en­sim­mäi­sel­lä ker­ral­la ai­van lii­an kuu­mak­si niin, ett­ei siel­lä voi­nut olla pit­kään. Ko­ke­mus ei ol­lut sa­man­lai­nen, mitä olim­me kuul­leet. Vas­ta myö­hem­min, kun mei­dät kut­sut­tiin sau­na­il­taan, saim­me tie­tää, mi­ten kuu­luu sau­noa. Löy­lyt tun­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­mil­ta, kun läm­pö­ti­laa pu­dot­taa 40 as­tet­ta.”

Uusi maa, uu­det ku­jeet

Kai­kis­ta kult­tuu­reis­ta löy­tyy aina uu­sia ja haus­ko­ja ih­me­tyt­tä­viä asi­oi­ta. Ys­tä­väm­me Co­lo­ra­dos­ta huo­ma­si­vat jo Hel­sin­gis­sä en­sim­mäi­ses­sä ra­vin­to­las­sa syö­des­sään uu­den ta­van ruo­kail­la. Kaik­ki käyt­tä­vät haa­ru­kan li­säk­si veis­tä syö­des­sään. Kat­sot­tu­aan ym­pä­ril­leen pie­nen hy­myn kaut­ta oli­vat Leah ja Mat­ti op­pi­neet pa­lan mei­dän ta­vois­ta.

Suo­men luon­nos­sa on pal­jon ih­me­tel­tä­vää Le­a­hil­le ja Ma­til­le. Leah sa­noi yl­lät­ty­neen­sä huo­ma­tes­saan ke­säl­lä, mi­ten pal­jon luon­nos­sa on syö­mä­kel­poi­sia mar­jo­ja ja sie­niä. Li­sää po­si­tii­via yl­lä­tyk­siä tuli tal­vel­la, kun he huo­ma­si­vat mo­nen huol­le­tun ur­hei­lu­rei­tin mak­sut­to­muu­den. Esim. tal­vel­la hiih­to- ja luis­te­lu­ra­dat ovat erit­täin hy­viä. ”Ur­hei­li­joi­na olem­me näis­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta kii­tol­li­sia.”

Mi­hin huo­mio kiin­nit­tyy Suo­mes­sa?

Suo­ma­lai­sen sil­mät voi­vat olla su­men­tu­neet oman maan hy­vil­le ja huo­noil­le puo­lil­le. Vas­ta rei­lun vuo­den Suo­mes­sa asu­nut per­he ker­too mie­lel­lään nä­ke­myk­sen­sä. ”Hy­viä puo­lia on pal­jon enem­män, mut­ta huo­no­ja­kin puo­lia löy­tyy”, ker­too Leah. Hei­dän mie­les­tä mm. suo­ma­lai­set tv-oh­jel­mat ovat apei­ta ja synk­kiä. Hy­vin har­vas­ta elo­ku­vas­ta on teh­ty haus­ko­ja ja po­si­tii­vi­sia. ”Sa­man huo­maa myös muus­sa­kin Poh­jois­mai­ses­sa elo­kuva­tuo­tan­nos­sa.”

Pi­meys on pal­jon kuul­tu ter­mi Suo­mes­ta. Leah ja Mat­ti sa­no­vat pi­mey­den ole­van eri­lai­nen ja jän­nit­tä­vä ko­ke­mus, ei kui­ten­kaan huo­no. ”Tal­vel­la lumi te­kee päi­vis­tä va­loi­sam­pia.” Ke­sän va­loi­suu­den ja tal­ven hoh­ta­van lu­men vä­liin aset­tuu jak­so, jota kut­su­taan mar­ras­kuuk­si. ”Se on Suo­mes­sa mie­les­tä­ni ikä­vin kuu­kau­si, kun on pi­me­ää, kyl­mää ja los­kaa”, Leah sa­noo. Mo­net muut­kin ovat asi­as­ta var­mas­ti sa­maa miel­tä.

Leah ja Mat­ti muis­te­le­vat en­sim­mäi­siä kuu­kau­si­aan Suo­mes­sa. Iloi­si­na ame­rik­ka­lai­si­na he ter­veh­ti­vät ka­duil­la kä­vel­les­sään jo­kais­ta vas­taan tu­le­vaa iloi­ses­ti. Ta­kai­sin sai usein ou­dok­su­va il­meen ja kat­seen maa­han. Ei­hän suo­ma­lai­nen tois­ta tun­te­ma­ton­ta ter­veh­di. Uusi tyy­li huo­mi­oi­da ven­to­vie­ras vaa­ti to­tut­te­le­mis­ta ame­rik­ka­lai­sil­ta.

Muu­mi­fa­nien luo­ta itse muu­mi­laak­soon

En­nen Suo­meen muut­toa Daug­her­tyn per­he asui 3,5 vuot­ta Ja­pa­nis­sa. Leah ja Mat­ti ker­to­vat, mi­ten suo­ma­lai­set ja ja­pa­ni­lai­set ovat mel­ko sa­man­lai­sia luon­teel­taan. Ih­mi­set ha­lu­a­vat olla koh­te­li­ai­ta, mut­ta sa­mal­la pu­hua tot­ta. ”Mie­li­pi­teen il­mai­se­mi­nen on suo­ma­lai­sil­le sil­ti hel­pom­paa kuin ja­pa­ni­lai­sil­le. Suo­ma­lai­set us­kal­ta­vat sa­noa ei.” Ih­mi­sis­tä saa pääl­tä­päin kat­sot­tu­na ai­van eri­lai­sen ku­van. ”Aluk­si mo­net Ja­pa­nis­sa ja Suo­mes­sa vai­kut­ta­vat hil­jai­sil­ta ja ujoil­ta, mut­ta kun hei­hin tu­tus­taa pa­rem­min, tämä en­nak­ko­luu­lo voi­daan ku­mo­ta no­pe­as­ti.”

Ruo­ka­tot­tu­muk­set ovat kaik­ki­al­la eri­lai­sia

”En tien­nyt, että tääl­lä ai­kui­set ra­kas­ta­vat niin pal­jon kark­kia”, nau­raa Leah, ”Oli haus­ka yl­lä­tys, kun ys­tä­vät pyy­si­vät tuo­maan il­lan­is­tu­jai­siin kark­kia.” Suo­ma­lais­ten kuu­lui­sa sal­mi­ak­ki on pääs­syt myös Ma­tin irto­kark­ki­lis­toil­le. Toi­nen ruo­kaan liit­ty­vä uusi tapa on Co­lo­ra­do­lai­sil­le mai­don juo­mi­nen. ”Meil­lä päin mai­don juo­mi­nen oli 5-vuo­ti­ai­den hom­maa. Tääl­lä on haus­ka kat­soa, mi­ten ai­kui­set mie­het­kin juo­vat mai­toa.” Mai­don juo­mi­sen ter­veys­vai­ku­tuk­sis­ta löy­tyy Suo­mes­sa mon­ta tut­ki­mus­ta. To­si­aan eri­lais­ten tut­ki­mus­ten mää­rä nau­rat­taa Mat­tia ja Le­a­hia. ”Suo­ma­lai­set pe­rus­te­le­vat asi­oi­ta ho­kien, mi­ten sii­tä, täs­tä ja tuos­ta on teh­ty tut­ki­mus.”

Ar­vos­tus­ta omaa maa­ta koh­taan ei kan­na­ta unoh­taa

”Tääl­lä saam­me olla mo­nes­ta asi­as­ta kii­tol­li­sia.” Leah on las­ten kans­sa huo­man­nut, mi­ten Suo­mes­sa on pal­jon mak­su­hel­po­tuk­sia lap­si­per­heil­le, mm. jul­ki­nen lii­ken­ne, ker­hot ja ter­vey­den­huol­to. Yli­pää­tään suo­ma­lai­se­na saa olla kii­tol­li­nen hy­väs­tä ter­vey­den­hoi­to­ta­sos­ta. Ro­ko­tuk­sis­ta ja muis­ta pe­rus­tar­kas­tuk­sis­ta huo­leh­di­taan. Leah ker­too myös ol­leen­sa tyy­ty­väi­nen hen­ki­lö­kun­nan huo­len­pi­toon. ”Ras­kaa­na ol­les­sa­ni sai­raa­lois­sa työn­te­ki­jöil­lä oli ai­kaa ky­sel­lä voin­ti­a­ni ja var­mis­taa, että kaik­ki on kun­nos­sa”, Leah muis­te­lee.

Tur­val­li­suu­des­ta saa olla aina kii­tol­li­nen. ”On hie­noa, kun ei tar­vit­se las­ten puo­les­ta pe­lä­tä.” Ih­mi­siä on pal­jon vä­hem­män ja sa­mal­la lii­ken­ne on rau­hal­li­sem­paa. Ylei­ses­ti on­net­to­muuk­sien ris­ki on tääl­lä huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pi.

Mat­ti ja Leah ku­vai­le­vat luon­toa ih­meel­li­sek­si. ”Kaik­ki­al­la on puh­das­ta ja nel­jä näin sel­ke­ää vuo­den­ai­kaa on meil­le ai­van uusi asia.” Suo­mes­sa säi­den vaih­te­le­vuus aut­taa ar­vos­ta­maan sel­lais­ta, mitä ei ole pit­kään ai­kaan ol­lut. Joku voi­si hy­vin­kin vii­ta­ta näin sa­no­es­saan au­rin­koon, ja niin tai­taa teh­dä Daug­her­tyt­kin. ”Au­rin­koa ar­vos­taa tääl­lä pal­jon enem­män.”

Vil­ma Hyp­pö­lä 17B