Krampus

Jou­lu on hy­vin van­ha ja moni­muo­toi­nen juh­la­pe­rin­ne. Kris­ti­tyt juh­lis­ta­vat tuol­loin Jee­suk­sen syn­ty­mää, mut­ta ny­ky­ään se on saa­nut mo­nis­sa kult­tuu­reis­sa an­ta­mi­sen ja yh­des­sä­olon juh­lan sä­vyn. Eri­lai­set jou­lu­pe­rin­teet vaih­te­le­vat mait­tain, mut­ta pe­rus­idea on sama: jou­lu­na saa­daan lah­jo­ja. Mut­ta kuka nuo lah­jat tuo? Suo­mes­sa ne tuo pul­lea ja pu­nai­seen pu­keu­tu­nut jou­lu­puk­ki, Rans­kas­sa taas tai­vaas­ta las­keu­tu­va Pére Noël. Itä­val­las­sa, Un­ka­ris­sa ja Alp­pien seu­dun val­ti­ois­sa n. 300-lu­vul­la elä­nyt Pyhä Ni­ko­laus tu­lee 6. jou­lu­kuu­ta an­ta­maan lap­sil­le lah­jo­ja. Mut­ta Pyhä Ni­ko­laus ei tule yk­sin. Hän­tä seu­raa olen­to, joka ei ole tul­lut an­ta­maan, vaan ot­ta­maan.

Kram­pus, yksi Py­hän Ni­ko­lauk­sen mat­ka­kump­pa­neis­ta, on anth­ro­po­mor­fis­ti­nen olen­to, jon­ka teh­tä­vä­nä on ran­kais­ta tuh­mia lap­sia. Kram­pus on pe­rin­tei­ses­ti ku­vat­tu sar­vek­kaak­si vuo­hen ja de­mo­nin se­koi­tuk­sek­si. Kram­puk­sen ulko­näön syn­nys­tä ei ole tark­kaa tie­toa, mut­ta mui­nais­ten pa­ka­na­us­kon­to­jen ar­vel­laan vai­kut­ta­neen vuo­hi­mai­seen ulko­nä­köön.

Kram­pus kul­kee Py­hän Ni­ko­lauk­sen kans­sa jou­lu­aat­to­na ta­los­ta ta­loon. Ni­ko­laus pal­kit­see kil­tit lap­set lah­join ja ma­kei­sin. Tuh­mat taas jää­vät kram­puk­sen ar­moil­le. Sa­no­taan, että Kram­pus kul­jet­taa mu­ka­naan hii­li­säk­kiä, jon­ne hän sul­kee il­ke­ät lap­set ran­gais­tuk­sek­si käy­tök­ses­tään. Glo­ba­li­saa­ti­on myö­tä Kram­pus on jää­nyt si­vuun jou­lu­pe­rin­teis­tä, mut­ta en­nen van­haan tuo­ta sar­ve­kas­ta olen­toa käy­tet­tiin pe­lot­te­le­maan lap­sia ja ke­hot­ta­maan hei­tä käyt­täy­ty­mään kun­nol­la.

Aika ei ole kui­ten­kaan jät­tä­nyt Ni­ko­lauk­sen synk­kää seu­raa­jaa, vaan Kram­puk­sen le­gen­da elää edel­leen. Vaik­ka Kram­pus kiel­let­tiin vuon­na 1923, se on vii­me­ai­koi­na al­ka­nut he­rää­mään hen­kiin. Yhä enem­män ih­mi­siä näh­dään kram­pus­lauf-ni­mi­ses­sä ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa nuo­ret mie­het pu­keu­tu­vat Kram­pus-asui­hin ja val­taa­vat ka­dut ih­mi­siä säi­ky­tel­len.

Ris­ti­rii­tai­suuk­sia Kram­puk­sen so­vel­tu­vuu­des­ta jou­lu­pe­rin­tee­seen käy­dään edel­leen. Itä­val­las­sa poh­di­taan sar­vek­kaan olen­non tuo­mis­ta ta­kai­sin pe­rin­tei­siin, mut­ta aja­tus on saa­nut myös vas­ta­lau­sei­ta: se, so­vel­tuu­ko las­ten pe­lot­te­lu ja ran­kai­se­mi­nen jou­lu­pe­rin­tee­seen, on kiis­tan­a­lais­ta. Joka ta­pauk­ses­sa Kram­pus on hy­vin eri­koi­nen ja kiin­nos­ta­va jou­lu­pe­rin­ne, jota ei suin­kaan pi­täi­si täy­sin unoh­taa.

Kuva: Emi­lia Mal­vi­la