Kun kierrätät, säästät luontoa

Kierrättäminen on käsite, johon tutustumme jo ala-asteella ja joka puhuttaa vielä lukiossakin. Jos menisin kadulle kyselemään, mitä mieltä ihmiset ovat kierrätyksestä, suurin osa pitäisi sitä tärkeänä. En itse ainakaan ole tavannut vielä ketään, joka olisi kovakin kierrätyksen vastustaja. Olen kuitenkin huomannut, että on useita, jotka eivät kierrätä ollenkaan tai vaan hyvin vähän. Tuttavien luona kyselee, mihin pitäisi laittaa banaaninkuoret ja saa vastaukseksi huvittuneen ”No roskiin tietenkin.”

   Mistä tämä ristiriita sitten johtuu? Kaikki tietävät kierrätyksen hyödyistä ja tärkeydestä. Monella ei kuitenkaan ole hajuakaan, miten kierrättäminen oikein toimii ja miten se olisi helpointa toteuttaa. Miten kartonki- ja paperijäte oikein erotellaan, mikä oikein on metallijäte ja mistä tunnistaa kierrätettävän muovin. Saattaa kierrättäminen joidenkin mielestä olla liian aikaa vievää ja hankalaakin, jolloin laiskuus vie motivaation.

   Kierrättäminen ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole yhtään vaikeaa eikä vie turhaan aikaakaan. Siitä tulee nopeasti rutiinia, kun vain jaksaa aloittaa. Itse olen lapsesta asti kierrättänyt, koska äitini on aina ollut siitä tarkka eikä nykyään tulisi mieleenikään heittää kierrätettäviä sekajätteeseen.

Miten kierrättää?

    Voisin jakaa tiedon, mitä olen itse kierrättäessäni oppinut:

Biojäte: Biojäte on erittäin haitallista, jos sitä ei kierrätä ja samalla hyvin hyödyllistä kierrätettynä. Sekajätteisiin laitettu biohajoava jäte menee usein poltettavaksi. Se on usein liian kosteaa palaakseen kunnolla sekä aiheuttaa metaania, joka on kasvihuonekaasu eli nopeuttaa ilmaston lämpenemistä. Biojätteisiin kuuluu kaikki elintarvikkeet, talouspaperi ja lautasliinat, kasvit, munakennot ja puiset aterimet sekä hammastikut. Ne voi viedä taloyhtiön biojäteastiaan tai kompostoida, jos on oma komposti. Biojätteet on helpointa kotona kasata muovi tai metalliastiaan, jonka käy tyhjentämässä, kun se täyttyy tai jokin siinä alkaa haista.

Paperi: Paperikuidun voi kierrättää muutaman kerran. Siitä valmistetaan mm. sanomalehti-, wc- ja talouspaperia. Paperinkierrätykseen voit laittaa mainospaperit, aikakauslehdet, puhelinluettelot ym. kuivan paperikuidun, myös ikkunalliset kirjekuoret. Paperit kannattaa kotona kuitenkin aina jakaa. Taloyhtiön keräyspaperiin voi laittaa melkein kaiken muun paperin mutta kaikki luottamukselliset paperit, kuten laskut ja sopimukset (sellaiset mitkä sisältävät esim. sotun tai pankkitietoja) kannattaa viedä suljettuun aluekeräysastiaan josta kukaan ei saa niitä käsiinsä. Meillä on keittiössä kangaskassi, johon kerätään sanomalehdet ja mainokset ja työhuoneessa pöydän alla muoviastia johon kerätään luottamukselliset paperit. Molemmat ovat isoja, joten ne tarvitsee tyhjentää vain harvoin.

Kartonki ja pahvi: Näiden kanssa on monilla ongelmia. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan monimutkaista. Voit laittaa samaan astian melkein kaiken. Pahvilaatikot, elintarvikepakkaukset, ruskeat kirjekuoret, paperirullien hylsyt, voimapaperin kuten paperikassit ja nestekartongin. Nestekartonkia ovat kaikki maito- ja mehupurkit, kartonkiset jäätelöpakkaukset ym. Myös alumiinivuoratut pakkaukset, joita käytetään mm. mehuille ja pavuille voi laittaa samaan kierrätykseen. Meillä nämä kerätään kotona roskiksen taakse omaan astiaansa, jonka tyhjennämme taloyhtiön keräysastiaan.

Pullot ja tölkit: Näitä suurin osa osaakin kierrättää jo hyvin, pieni taskuraha on erinomainen motivoija. Ulkona kesällä alkoholia nauttivat nuoretkin voisivat yrittää muistaa, että lasipullot voi täyttää uudelleen jopa 30 kertaa. Se kannattaa siis mieluummin jättää johonkin toisen kerättäväksi kuin rikkoa ensimmäiseen kivetykseen.

Metalli: Kotona kerääntyvä pienmetalli kerätään aluekeräyksissä ja sulatetaan uudelleen käytettäväksi. Metallia kertyy yleensä hitaasti, joten sitä ei myöskään tarvitse olla usein viemässä. Pienmetalliin kuuluu elintarvikepurkkien lisäksi maalipurkit, kattilat ja pienet koneiden osat. Suuremman metalliromun voi viedä esim. romuliikkeeseen. Meillä metalli kerätään muovipussiin, jota säilytetään roskiskaapissa tiskialtaan alla.

Lasi: Lasille on metallin tapaan astia aluekeräyspisteissä. Siihen voi viedä hillo- ja kastikepurkit ym. Myös lasipullot voi viedä lasinkierrätykseen mutta suosittelen mieluummin pullonpalautusta. Kuumuutta kestävät lasit kuten uunivuoat ja glögilasit sekä eivät kuitenkaan kelpaa lasinkierrätykseen. Keräämme kotona lasijätteen samalla tavalla kuin metallin ja viemme ne usein samalla kertaa paikalliseen keräyspisteeseen.

Luonto kiittää kierrättäjää

Muovi: Muovin kierrätys on monissa paikoissa tehty vaikeaksi, kun keräysastiat otettiin pois. Esimerkiksi täällä Leppävirralla ei voi muovia viedä mihinkään. Tiedän kuitenkin että esim. Kuopiossa Puijon S-marketin edessä on iso kierrätyspiste mihin voi viedä muovijätteen. Kyseiseen astiaan voi viedä kaikenlaisen muovin, mm. elintarvikepakkaukset ja -pussit. Siellä on myös mahdollisuus kierrättää muovipussit. Joissain paikoissa kuitenkin kelpaa vain tietynlainen muovi, mikä ilmoitetaan astiaan kiinnitetyssä info-lapussa. Muovipakkauksessa käytetty muovityyppi on ilmoitettu merkinnällä, esim. PP-5. Keräämme kotona muovijätteen myös samalla tavalla kuin lasin ja metallin ja äitini vie sen tietyin väliajoin Puijolle työmatkallaan.

 Nykyään melkein kaiken voi onneksi kierrättää. Tämän kaiken lisäksi esim. paristot ja lamput voi viedä kaupoissa omiin keräysastioihinsa ja vaatteet UFF:n tai Punaisen Ristin keräyspisteisiin.

   Näillä ohjeilla pitäisi olla helppo aloittaa oman talousjätteen oikein kierrättäminen. Kannattaa ottaa selvää siitä, millaiset kierrätysmahdollisuudet omassa pihapiirissä on ja myös, että missä on lähin aluekeräyspiste. Jos ei meinaa muistaa mikä meni mihinkin, kierrätysastiat kertovat aina itse, mitä niihin saa ja ei saa laittaa. Tietenkin on myös ihmeellinen internet, mistä tämän saman informaation löytää.

Kun kierrätät, säästät luontoa ja huomaamattasi myös vähennät roskiksenvientikertoja.