Rehevöitymistutkimus pikkulimaskalla

BI3-kurssilainen - Riikka Lehtomäki

1) Työn tarkoitus

Tutkimuksessa tutkin, miten kasviravinteen käyttö ja sen annostelu vaikuttaa pikkulimaska- vesikasvin lehtien ja juurien kasvuun sekä lehtien vihreyteen.

Jaoin työssäni pikkulimaska kasvia neljään kasvatusastiaan, joista yksi oli täysin lisäravinteeton kontrolliryhmä ja kolmeen muuhun olin annostelut eri määriä kasviravinnetta. Tutkin kasvun eroja eri kasvatusastioissa kolmen viikon ajan ja lopussa vertasin kasveja keskenään.

2) Johdanto ja teoria

Käyttämäni Tetra PlantaMin vesikasviravinne sisältää muun muassa rautaa, mangaania ja kaliumia, jotka estävät raudan ja kaliumin puutteelta. Kasvit tarvitsevat rautaa klorofyllin, eli lehtivihreän muodostumiseen, jonka takia se on tärkeä aine kasveille. Raudan puutteesta kärsivän kasvin lehdet voivat kellastua ja fotosynteesi häiriintyä. Tämän takia kasviravinteeseen on lisätty rautaa.

Kalium on tärkeää kasveille, koska se vaikuttaa kasvien yhteyttämiseen, solunesteen väkevyyteen, soluseinämien vahvuuteen sekä tautien- ja talvenkestävyyteen. Kaliuminpuute aiheuttaa kasveilla lievää kellastumista ja juurien heikkoutta.

Kasviravinteesta on jätetty pois fosfaatit. Niistä on pienissä määrin hyötyä kasvien ja muiden eliöiden kasvulle, mutta liian suurissa määrin se voi aiheuttaa ongelmia. Ensin ne lisäävät tuotantoa vesistössä/akvaariossa, joka johtaa kuluttajien määrän kasvuun. Lisääntyneet kuluttajat lisäävät kuolleen orgaanisen aineen määrää, jonka seurauksena hajotustoiminta ympäristössä lisääntyy. Lisääntynyt hajotustoiminta lisää merkittävästi hapenkulutusta. Hapen loppuessa monet haitat käyvät ilmi kun, alkaa ilmentyä kalakuolemia, veden samenemista, pohjaeläinten häviämistä, mätänemistä ja sisäistä kuormitusta, joka kiihdyttää rehevöitymistä. Tämän takia ravinne ei sisällä fosfaatteja.

Koska fosfaattien pääsyä akvaarioihin vältellään, ihmisen tulisi huolehtia myös järvien ja muiden vesistöjen kunnosta ja koettaa minimoida niihin pääsevän fosforin määrä. Liika fosfori aiheuttaa samalaisia seurauksia niin akvaarioissa kuin myös luonnon vesistöissä.

3) Aineet ja välineet

Rautaa, mangaania, kaliumia sekä muita hivenaineita sisältävä akvaariokasvien kasviravinne, joka estää kasveja raudan ja kaliumin puutteelta. Tuote ei sisällä fosfaatteja eikä nitraatteja.

4) Hypoteesi

Oletan, että eniten kasvua tapahtuu kasvatusympäristössä, jossa ravinnetta on eniten ja vähiten siinä, jossa ravinnetta ei käytetä ollenkaan. Toinen mahdollisuus on, että kasvu on runsainta siinä kasvatusympäristössä, jossa kasviravinnetta on annosteltu valmistajan antamien ohjeiden mukaan.

5) Työn suoritus

1. Mitataan neljään 12l vetoiseen sankoon kuhunkin 10l vettä ja nimetään kaikki niiden tulevien ravinnepitoisuuksien mukaan.

Ravinteen annostus: 5ml ravinnetta / 20l vettä -> 2,5ml ravinnetta / 10l vettä

I Kontrolliryhmä, ei ravinnetta

II ½ ravinteen annosteluohjeen mukaisesta määrästä -> 1,25ml ravinnetta

III Ravinnetta ravinnepakkauksen ohjeen mukaan -> 2,5ml ravinnetta

IV Kaksinkertainen määrä ravinnetta -> 5ml ravinnetta

2. Annostellaan jokaiseen sankoon saman verran pinta-alaltaan pikkulimaskaa, noin 10cm x 10cm pinta-alan verran

3 Asetetaan sangot valoisalle paikalle ikkunalle ja annetaan kasvatusten kasvaa kolme viikkoa. Vettä lisätään sankoihin noin kaksi kertaa kasvatuksen aikana, sillä sitä haihtuu huoneilmaan.

4. Verrataan kasvatustuloksia kolmen viikon mittaisen kasvatuskokeen jälkeen ja kirjataan havainnot ylös.

Kasvatukset kasvatusvaiheen alussa

6) Saadut tulokset ja tulosten käsittely

Seurattavien ryhmien välillä ei tapahtunut suuria muutoksia kahden ensimmäisen seurantaviikon aikana. Kolmen viikon kasvatusseurannan jälkeen kasvatusastioiden kasveissa oli alkanut tapahtua selkeää silmin havaittavaa muutosta, joka mahdollisti tulosten vertailun keskenään.

Kasvatukset kasvatusvaiheen lopussa

7) Tulosten arviointi ja pohdinta

Tarpeeksi selkeän ja vertailukelpoisen tuloksen saamiseksi edellytetään tässä kokeessa tarpeeksi pitkää kasvatusjaksoa. Tässä kokeessa erot tulivat selkeästi ilmi vasta yli kahden viikon kasvatuksen jälkeen.

Mahdollisia virheitä kokeessa olisivat saattaneet aiheuttaa väärin mitatut ravinneannokset, kasvatussankojen värierot (puolet sinisiä ja puolet punaisia) ja veden suuri haihtuminen sisäilmaan. Kokeessa käytetty ravinne Tetra PlantumMin on tarkoitettu pääasiassa akvaariokasveille, joilla on käytössään hapekasta puhdistusjärjestelmän puhdistamaan vettä. Virhetulosta olisi voinut aiheuttaa se, ettei kasveja kasvatettu ja ravinnetta käytetty oikeassa akvaariossa vaan sankoissa, joissa vesi ei pääse kiertämään.

Edellä mainittujen mahdollisten virheiden aiheuttajien minimoimiseksi koe pitäisi suorittaa uudelleen akvaarioissa, joissa ei olisi värieroja sekä ympäristössä, jossa veden haihtuminen ei olisi suurta.

8) Kirjallisuusluettelo
Non SolumKevät 201625.4.2016