European Youth Forum -raportti

Maa­nan­tai­aa­mu­na 22.10 klo 6.00 pak­ka­sim­me bus­sin täy­teen in­nok­kai­ta, mut­ta lo­man jäl­jil­tä kuo­le­man­vä­sy­nei­tä klas­sik­ka­lai­sia ja kään­sim­me no­kan koh­ti Van­taan tie­de­kes­kus Heu­re­kaa.

Pe­ril­lä mei­tä odot­ti Eu­ro­pe­an Youth Fo­rum-ta­pah­tu­ma, jon­ka joh­dos­ta talo täyt­tyi vauh­dil­la luon­non­tie­teis­tä kiin­nos­tu­neis­ta lu­ki­o­lais­nuo­ris­ta. Päi­vän oh­jel­mas­sa oli Heu­re­kan näyt­te­lyi­den kier­te­lyä, työ­pa­joi­hin osal­lis­tu­mis­ta ja lu­en­to­jen kuun­te­lua.

Tie­de­kes­kuk­sen joh­ta­jat ja ta­pah­tu­ma­vas­taa­vat toi­vot­ti­vat aluk­si vie­raat ter­ve­tul­leik­si ti­lai­suu­teen au­di­to­ri­os­sa, jos­ta klas­sik­ka­lai­set suun­ta­si­vat näyt­te­ly­ti­loi­hin. Vaik­ka olen itse pai­kas­sa muu­ta­man ker­ran käy­nyt­kin, yl­lä­tyin uu­sis­ta näyt­te­lyis­tä po­si­tii­vi­ses­ti. Mie­len­kiin­toi­sin oli eh­dot­to­mas­ti il­mas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia esit­te­le­vä Kli­maX-näyt­te­ly. Aluk­si näyt­te­ly­vie­raat ve­ti­vät kirk­kaan kel­tai­set kumi­saap­paat jal­kaan ja mars­si­vat hä­mä­rää käy­tä­vää pit­kin kun­nes as­kel al­koi tun­tua ras­kaal­ta – ja syys­tä! Suu­ren näyt­te­ly­sa­lin lat­ti­al­le oli las­ket­tu lai­neh­ti­maan reip­paat 20 cm vet­tä. Har­vi­nai­sen mie­leen­jää­vä tapa ha­vain­nol­lis­taa ih­mis­kun­taa uh­kaa­vaa me­ren­pin­nan nou­sua.

Ehkä ret­ken pa­ras­ta an­tia oli­vat kui­ten­kin eri­lai­set työ­pa­jat, joi­den ai­heet kä­sit­te­li­vät kaik­kea kan­ta­so­luis­ta tie­to­kone­oh­jel­moin­tiin. Työ­pa­jo­ja kier­ret­tiin muu­ta­man opis­ke­li­jan ryh­mis­sä, ja nii­tä oli pys­ty­tet­ty ym­pä­ri Heu­re­kaa. Klas­si­kan ryh­mät kun­nos­tau­tui­vat yl­tä­mäl­lä päi­vän par­hai­siin tu­lok­siin sekä kan­ta­solu­pe­lis­sä että vaah­to­kark­ki­haas­tees­sa!

Päi­vän päät­teek­si oli oh­jel­mas­sa vie­lä Li­nux-oh­jel­mis­ton ke­hit­tä­jän Li­nus Tor­vald­sin lu­en­to. Kiel­tä­mät­tä aja­tus tie­to­kone­ai­hei­ses­ta lu­en­nos­ta eng­lan­nik­si ei ol­lut ko­vin in­nos­ta­va, mut­ta ko­ke­mus oli eh­dot­to­mas­ti po­si­tii­vi­nen. Tor­valds ker­toi uras­taan, elä­mäs­tään ja työs­ken­te­lys­tään Yh­dys­val­lois­sa mie­len­kiin­toi­ses­ti ja an­toi ajat­te­lun ai­het­ta muil­le­kin kuin oh­jel­moin­nis­ta kiin­nos­tu­neil­le kuu­li­joil­le. Hän vas­tai­li mie­lel­lään kuu­li­joi­den ky­sy­myk­siin ja pyr­ki in­nos­ta­maan jo­kais­ta to­teut­ta­maan unel­mi­aan.

Ta­pah­tu­ma oli eh­dot­to­mas­ti nä­ke­mi­sen ar­voi­nen ko­ke­mus ja vir­kis­tä­vän eri­lai­nen kou­lu­päi­vä. Mie­len­kiin­tois­ta tar­jon­taa oli on­nek­si jär­jes­tet­ty niil­le­kin, joi­ta oh­jel­moin­ti tai mo­ni­nai­set fy­sii­kan il­mi­öt ei­vät saa kil­jah­te­le­maan rie­mus­ta.

Rank­ka päi­vä tun­tui teh­neen teh­tä­vän­sä, sil­lä il­lal­la bus­sis­ta va­lui vä­hin­tään yhtä uu­pu­nut­ta po­ruk­kaa kuin sin­ne aa­mul­la sul­lot­tiin.

Tan­ja Var­ti­ai­nen

Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!

Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!

Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!

Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si sen!