Sairaat

Kasperi Riihimäki

Pert­tu tö­mis­te­li ki­roil­len vas­taan­otto­huo­nee­seen. Vih­doin­kin. Sel­kä vai­kut­ti vain ki­pey­ty­vän is­tu­es­sa. On­nek­si oli va­paa­päi­vä, niin eh­ti­kin odo­tel­la.

He­lin rin­taa oli pu­ris­ta­nut koko ilta­päi­vän. Hän pel­kä­si sy­dän­koh­taus­ta, jon­ka oli jo ker­ran saa­nut eläk­keel­le jään­nin jäl­keen. Hän lii­kah­te­li jat­ku­vas­ti pen­kil­lä.

Au­ro­ra kö­köt­ti tie­to­ko­neen ää­rel­lä ja yrit­ti ko­ros­taa tär­keyt­tään na­put­ta­mal­la hiir­tä kuu­lu­vas­ti. To­del­li­suu­des­sa ruu­dul­la välk­kyi Can­dy Crush. On­nek­si asi­ak­kaat ei­vät hok­san­neet.

Nina oli kaa­tu­nut pa­has­ti jääl­lä. Hän var­to­si jo tois­ta tun­tia. Kyy­ne­leet vie­ri­vät edel­leen pos­kil­la, kos­ka äi­din oli pi­tä­nyt rien­tää yö­vuo­roon ja isä ei ol­lut vie­lä saa­pu­nut.
Kil­le lin­kut­ti köm­pe­lös­ti vas­taan­otto­huo­nees­ta pois kip­si ja­las­saan. Lää­kä­rin vä­lin­pi­tä­mät­tö­myys oli är­syt­tä­nyt hän­tä. Eikä le­ku­ri edes pu­hu­nut hy­vin suo­mea.

Mu­lu­nesh luut­tu­si ri­va­kas­ti lat­ti­oi­ta. Työ­vuo­ro oli päät­ty­mäs­sä ja Fe­ka­du var­mas­ti jo par­kui ko­to­na ruo­kaa.

Pete rap­sut­ti taas haa­ra­vä­li­ään vai­vih­kaa. Kas­sien tur­vo­tus ja pu­noi­tus ei ol­lut lie­ven­ty­nyt ja kou­lu­ter­vey­en­hoi­ta­ja oli käs­ke­nyt rien­tää päi­vys­tyk­seen heti kou­lun jäl­keen.

Han­nu kuor­sa­si. Mig­ree­ni oli an­ta­nut jo pe­rik­si.

Vla­di­mir laa­hus­ti odo­tus­huo­nee­seen. Hän sää­li näi­tä sai­rauk­sis­ta kär­si­viä ih­mi­siä. Suo­ma­lai­set eli­vät niin epä­ter­veel­li­ses­ti. Hän kut­sui Ni­nan seu­raa­vak­si.

Nina säi­käh­ti. Isä oli vas­ta mat­kal­la.

Heli lyy­his­tyi lat­ti­al­le.

Au­ro­ra vil­kai­si ruu­dun yli.

Pete raa­pi haa­ra­vä­li­ään.

Kas­pe­ri Rii­hi­mäki

Non So­lumLoka­kuu 2015 - Luo­vuu­den lumo25.8.2015