Kuoro on yhdessä laulamisen iloa

Haas­tat­te­lus­sa mu­sii­kin­o­pet­ta­ja Mer­vi Ko­va­nen, haas­tat­te­lu teh­ty 20. maa­lis­kuu­ta 2015

Kuinka pitkään koulun kuoro on ollut toiminnassa?

Minä tu­lin ta­loon vuon­na 1997 ja sii­tä saak­ka on ko­ko­a­jan toi­mi­nut eli sii­hen näh­den mi­nun ve­tä­mä­nä 18 vuot­ta. Kuo­ron ko­koon­pano on vaih­del­lut vuo­sien ai­ka­na vaih­del­lut, rei­lus­ti yli kol­mes­ta­kym­me­nes­tä pal­jon pie­nem­pään ryh­mään. Mis­sään vai­hees­sa ei kuo­ro­toi­min­ta ole kui­ten­kaan hyy­ty­nyt tai sam­mu­nut.

Miten kuvaisit poikien osallistumista kuorotoimintaa?

Nyt on ilah­dut­ta­van hyvä ti­lan­ne. Mo­ne­na vuo­te­na on ol­lut niin, ett­ei poi­kia ole ol­lut yh­tä­kään. Se on vä­hän tren­dis­tä kiin­ni. Mui­den opet­ta­jien kans­sa pu­hut­tiin po­jis­ta ole­van pu­laa ja nyt on hir­veen kiva, että on ai­na­kin täl­lä vii­kol­la har­joi­tuk­sis­sa kävi kuu­si poi­kaa. Alku­ai­koi­na oli myös ol­lut in­nok­kai­ta lau­la­ja poi­kia ja mu­kaan läh­te­mi­nen vaa­tii po­jil­ta vä­hän sem­mois­ta jouk­ko­hen­keä tai yh­teis­tä fii­lis­tä tai pää­tös­tä, että nyt lä­he­tään mu­kaan kuo­roon. Jos vain yksi tai kak­si poi­kaa oli­si tu­los­sa, in­nos­tus hel­pos­ti vä­hän lät­säh­tää ja lop­puu. Poi­kien ääni ma­ta­lam­pa­na erot­tuu ehkä vä­hän eri­koi­sel­la­kin ta­val­la tyt­tö­jen ään­ten jou­kos­ta, mut­ta kun poi­kia on nel­jä, vii­si tai kuu­si saa sii­tä saun­dis­ta ihan sel­ke­äs­ti oman tee­man­sa, mikä on tosi kiva jut­tu. Tyt­tö­jen ää­ni­kin kuu­los­taa kirk­kaam­mal­ta ja pa­rem­mal­ta, kun sii­nä on kon­teks­ti­na poi­kien ma­ta­lam­pi saun­di.

Miksi Lyseon lukion kanssa oli joulukirkossa yhteinen kappale?

Itse­a­si­as­sa se var­maan juon­taa juu­ren­sa sii­tä, kun minä olin kym­me­ni­sen vuot­ta Ly­se­on ja Klas­si­kan yh­tei­nen mu­sii­kin­o­pet­ta­ja. Sil­loin Ly­se­ol­la ja Klas­si­kal­la oli aika pal­jon yh­teis­työ­tä. In­nok­kaim­mat lau­la­jat ja soit­ta­jat kier­si­vät aina mo­lem­pien lu­ki­oi­den juh­lat ja muis­tan usein au­ton ol­leen täyn­nä soit­ti­mia ja opis­ke­li­joi­ta, joi­ta sit­ten kul­jet­te­lin kou­lul­ta toi­sel­le. Hir­veen kiva oli teh­dä yh­des­sä isol­la kuo­rol­la ja soi­ta­tin sa­man kap­pa­leen tääl­lä ja Ly­se­ol­la ja sit­ten se koot­tiin yh­teen yk­sis­sä tai kak­sis­sa har­joi­tuk­sis­sa en­nen jou­lu­kirk­koa. Ja näin asia on kyl­lä vie­lä­kin. Ihan siel­tä asti on jää­nyt ja ly­se­o­lai­sil­la ja klas­sik­ka­lai­sil­la on ol­lut vuo­si­kau­sia yh­tei­nen jou­lu­kirk­ko, mikä on tie­tys­ti luon­te­voit­ta­nut yh­teis­tä esi­tys­tä.

Voiko uusia laulajia tulla mukaan ilman aikaisempaa kokemusta kuorossa laulamisesta?

Var­si­nai­ses­ti ei ole vält­tä­mä­tön­tä, että on ai­em­paa kuo­ro ko­ke­mus­ta. Mut­ta sa­no­taan että lau­lu­ko­ke­mus­ta, in­toa ja si­tou­tu­mis­ta pi­täi­si olla. Ja tie­tys­ti on hyvä ja tär­keä asia että pys­tyi­si niin sa­no­tus­ti lau­la­maan nuo­til­leen. Jos on ko­vin pal­jon epä­var­muut­ta lau­la­mi­ses­sa, eikä löy­dä oi­ke­aa me­lo­di­aa, niin sil­loin se voi sekä lau­la­jal­le it­sel­leen että lop­pu tu­lok­sel­le olla vä­hän huo­no­jut­tu. Sem­mois­ta suh­teel­li­sen tark­kaa sä­vel­kor­vaa ja puh­taas­ti lau­la­mi­sen tai­toa on hyvä olla, mut­ta ei tar­vit­se osa­ta nuo­tin­lu­kua tai olla mu­siik­ki­luok­ka­taus­taa tai mi­tään. Lau­la­mi­sen rie­mu on ihan nu­me­ro 1 ja sii­nä heti tär­ke­ä­nä kak­ko­se­na puh­taas­ti lau­la­mi­sen­tai­to.

Oletko ehtinyt jo miettiä tämän loppukevään kappaleita?

Ne ovat itse­a­si­as­sa pal­jon­kin mie­les­sä ja muu­ta­ma vaih­to­ehto on, jois­ta en oi­kein vie­lä ole osan­nut päät­tää. Kap­pa­le va­lin­toi­hin vai­kut­ta­vat myös vä­hän lau­lut, jot­ka abit päät­tä­vät lau­laa lak­ki­ai­sis­saan, ett­ei­vät kap­pa­leet oli­si ai­van sa­man­tyy­li­set ja esim. lak­ki­ai­sis­sa täy­tyy ot­taa myös juh­lan luon­ne huo­mi­oon. Sa­noi­tus­ten pi­tää so­pia myös ke­väi­seen on­nel­li­seen päi­vään, että ei mi­tään Apu­lan­nan Anna mul­le piis­kaa viit­si lak­ki­ai­sis­sa lau­laa. Mut­ta on muu­ta­mia hy­viä vaih­to­eh­to­ja ole­mas­sa, yksi esi­mer­kik­si on Gre­a­se mu­si­kaa­lis­ta kap­pa­le Sum­mer Nights, mis­tä voi saa­da ki­van nyt kun on poi­kia. Se on sem­moi­nen tyt­tö­jen ja poi­kien vuo­ro­pu­he­lu.

Haluatko sanoa vielä jotain muuta kuorotoiminnasta tai jostain?

En oi­ke­as­taan muu­ta­kuin sen, että toi­vo­tan avoi­min mie­lin läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leik­si uu­det kuo­ro­lai­set. Voi tul­la tu­tus­tu­maan, enkä ke­tään pa­ko­ta tän­ne jää­mään, jos hom­ma tun­tuu sil­tä ett­ei tämä ole oma jut­tu, niin voi siel­tä jää­dä pois. Mut­ta jos kuo­ro­toi­min­ta yh­tään kiin­nos­taa niin voi tul­la ja tu­tus­tua. Lu­kio vuo­si­na voi omaa lau­la­mis­taan tosi pal­jo ke­hit­tää ja kuo­ro­lai­sil­la on kiva yh­teis­hen­ki. Ja sa­mal­la saa myös vä­hän esiin­ty­mis­ko­ke­mus­ta, suh­teel­li­sen tur­val­li­ses­sa ym­pä­ris­tös­sä, ei tar­vit­se lau­laa soo­lo­ja tai mi­tään sel­lais­ta, jos ei ha­lua. Kuo­ro­toi­min­ta on sem­mois­ta yh­des­sä lau­la­mi­sen iloa, joka te­kee hy­vää ke­hol­le ja sie­lul­le.