Mistä syntyy joulun tunnelma?

In­ter­ne­tin syö­ve­reis­tä löy­tyy toi­nen tois­taan haus­kem­pia me­me­jä eri­lai­sis­ta jou­lun­o­dot­ta­jis­ta – toi­sil­le jou­lu on vuo­den iha­nin­ta ai­kaa, kun toi­set taas mie­lel­lään pa­ke­ni­si­vat jou­lu­hös­sö­tys­tä niin kau­as kuin mah­dol­lis­ta. Vaik­ka jou­lus­ta on­kin tätä ny­kyä luo­tu hy­vin­kin kau­pal­li­nen juh­la, on aito ja läm­min­hen­ki­nen jou­lu­tun­nel­ma sil­ti löy­det­tä­vis­sä. Mut­ta mis­tä jou­lun tun­nel­ma oi­ke­as­taan syn­tyy­kään?

Omal­la koh­dal­la­ni en­sim­mäi­se­nä jou­lun tun­nel­maa miet­ties­sä nou­se­vat mie­leen hie­man ro­man­ti­soi­dut ku­vat jou­lu­va­lois­ta, kuu­mas­ta kaa­ka­os­ta, tak­ka­tu­les­ta ja kau­niil­la va­loil­la ko­ris­tel­lus­ta kuu­ses­ta. Jos­kus jou­lun tun­nel­maa ei kui­ten­kaan tun­nu löy­ty­vän. Kaup­po­jen täyt­ty­es­sä kau­pal­li­sen muo­vi­sis­ta jou­lu­ko­ris­teis­ta sekä stres­sin jou­lu­sii­vouk­ses­ta ja lah­jo­jen hank­ki­mi­ses­ta pu­ka­tes­sa pääl­le al­kaa hel­pos­ti koko tou­hu är­syt­tää. Mik­si Ike­an työn­te­ki­jöi­den­kin pi­tää työs­ken­nel­lä ton­tuik­si pu­keu­tu­nee­na jo syk­sys­tä läh­tien, eikö se ole jo vä­hän lii­oi­tel­tua? Ai­don jou­lu­tun­nel­man saa­vut­ta­mi­sen tär­kein asia on kui­ten­kin si­säi­sen rau­hal­li­suu­den löy­tä­mi­nen: hoi­da pa­kol­li­set jou­lu­a­si­at ajois­sa, älä­kä stres­saa lii­kaa. Jou­lu­lah­jo­jen­kin mer­ki­tys­tä voi miet­tiä uu­del­leen: sil­lä, mitä saa tai an­taa lah­jak­si, ei lop­pu­jen lo­puk­si ole­kaan niin pal­jon vä­liä kuin ide­al­la toi­sen muis­ta­mi­ses­ta ja kiit­tä­mi­ses­tä.

Jou­lu­miel­tä voi nos­tat­taa myös niin­kin hel­pol­la asi­al­la, kuin tois­ten ih­mis­ten ilah­dut­ta­mi­sel­la. Pie­nen hy­myn vä­läyt­tä­mi­nen tun­te­mat­to­mal­le jou­lu­os­tok­sia teh­des­sä, ys­tä­vien ja lä­heis­ten muis­ta­mi­nen lah­joil­la, kor­teil­la tai vain ys­tä­väl­li­sil­lä sa­noil­la tuo­vat hy­vän mie­len mo­lem­mil­le osa­puo­lil­le. Lii­ka mu­reh­ti­mi­nen ja mi­nuu­tin­tar­kois­ta aika­tau­luis­ta huo­leh­ti­mi­nen kan­nat­taa myös heit­tää nurk­kaan. Mitä vä­liä, vaik­ka söi­si­kin ko­ko­nai­sen kon­veh­ti­ra­si­an ker­ral­la tai ei te­ki­si koko päi­vä­nä mi­tään jär­ke­vää? Vaik­ka jou­lun mer­ki­tys on­kin jo­kai­sel­le hie­man eri­lai­nen, on se kai­kil­le yh­tei­nen aika vuo­des­ta, jol­loin on lupa rau­hoit­tua ja ren­tou­tua. Sekä kou­lu­lai­sil­le että työs­sä käy­vil­le on koko syk­syn ah­ke­ran puur­ta­mi­sen jäl­keen rau­hoit­tu­mi­sel­le ja hy­väl­le mie­lel­le omis­tet­tu loma var­mas­ti tar­peen.

Lop­pu­si­lauk­sen jou­lu­tun­nel­maan saa tuo­tua pe­rin­tei­sel­lä jou­lu­val­mis­te­lul­la, sil­lä mi­kään ei tuo jou­lu­miel­tä pa­rem­min kuin jou­lu­lau­lu­jen kuun­te­le­mi­nen, kynt­ti­löi­den polt­ta­mi­nen ja kuu­sen tuok­su. Läm­min kaa­ka­o­kup­pi ja pi­pa­ri kä­des­sä on lop­pu­jen lo­puk­si help­po ren­tou­tua, kun tie­tää viet­tä­neen­sä taas yh­den iki­muis­toi­sen jou­lun lä­heis­ten­sä ym­pä­röi­mä­nä – jou­lu­tun­nel­maan su­kel­ta­en.

Riik­ka Miet­ti­nen