Ihmeellinen maailma

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa

Muis­tan lap­suu­des­ta­ni erään lau­lun, jos­sa sa­no­taan näin: ”Maa­il­mas­sa mon­ta on ih­meel­lis­tä asi­aa, se häm­mäs­tyt­tää, kum­mas­tut­taa pien­tä kul­ki­jaa.” Näi­hin las­ten­lau­lun sa­noi­hin on mie­les­tä­ni ki­tey­tet­ty mat­kus­ta­mi­sen ydin. Kun mat­kus­ta­es­sa muis­taa lap­sen lail­la ih­me­tel­lä, kum­mas­tel­la ja in­nos­tua, voi olla var­ma erääs­tä asi­as­ta. Ni­mit­täin elä­män rep­pu ei ole ai­na­kaan tyh­jen­ty­nyt. Päin­vas­toin us­kal­lan väit­tää sin­ne ker­ty­neen uu­sia ja edel­leen uu­sia mah­ta­via asi­oi­ta: Kun­ni­oi­tus­ta puu­vil­la­pel­lol­la reh­ki­viä koh­taan, sim­pu­kan kuo­ria ja del­fii­nin suuk­ko At­lan­tin aal­loil­ta, elä­män­vii­sauk­sia van­hal­ta kir­ja­kaup­pi­aal­ta ita­li­an kie­lel­lä, pie­nen chi­le­läi­sen kau­pun­gin kart­ta, tasa-ar­von tär­key­den ja oman hy­vän ase­man ym­mär­tä­mis­tä, tai­to soit­taa ki­ta­raa ja uusi ys­tä­vä.

Telttaretkellekö?

Tä­män päi­vän maa­il­mas­sa mat­kus­ta­mi­nen on teh­ty to­del­la hel­pok­si. Mars­si­taan vain mat­ka­toi­mis­toon ja het­kes­sä ys­tä­väl­li­nen ja asi­an­tun­te­va myy­jä on­kin myy­nyt si­nul­le unel­mie­si mat­kan. Myös tie­to­ko­neen hiir­tä tai pu­he­li­men näyt­töä pari ker­taa klik­kaa­mal­la ol­laan­kin jo mak­set­tu se kau­an haa­veil­tu mat­ka: ho­tel­li, len­to ja ruo­at vie­lä kau­pan pääl­le. Mat­ko­jen hin­nat­kaan ei­vät ole yhtä kor­kei­ta kuin en­nen jo­ten kai­kil­le meil­le ih­mi­sil­le on mah­dol­lis­tet­tu läh­tö maa­il­mal­le. Tämä maa­il­mal­le läh­tö ei vält­tä­mät­tä tar­koi­ta juu­ri maa­il­man­ym­pä­rys­mat­kaa. Ky­sees­sä voi olla vaik­ka esi­mer­kik­si telt­ta­ret­ki oman kau­pun­gin mah­ta­vim­mal­le näkö­ala­pai­kal­le naa­pu­ris­sa asu­van ys­tä­vän kans­sa. Joku vii­sas on jos­kus sa­no­nut, että ai­noa asia, mis­tä mak­sa­mal­la ri­kas­tuu, on juu­ri mat­kai­lu. On kä­sit­tä­mä­tön­tä, kun­ka pal­jon mat­koil­ta voi­kaan saa­da. Täy­tyy vain heit­täy­tyä. Jos mat­kal­le läh­tee il­man in­nos­tus­ta uu­sia tar­jol­la ole­via asi­oi­ta ja mah­dol­li­suk­sia koh­taan, voi­vat ne vain hu­jah­taa ohit­se. Täl­lai­nen ah­das­mie­li­nen ajat­te­lu­mal­li voi jopa ku­mo­ta sii­nä ti­lan­tees­sa sa­non­nan: ”Mat­kai­lu avar­taa.”

Täytetään elämän reppua

Toi­si­naan mat­kus­ta­mi­ses­ta kai­ken irti saa­mi­nen vaa­tii uhka­roh­keut­ta ja pel­ko­jen koh­taa­mis­ta. Nuo tie­dot, tai­dot, ko­ke­muk­set, oi­val­luk­set, opit ja ajat­te­lu­mal­lin muu­tok­set, joi­ta mat­ka­tes­sa koh­taat, ei­vät vain il­mes­ty pää­hän, kuin it­ses­tään. Sama pä­tee elä­mäs­sä muu­ten­kin. Jos kan­gis­tuu sa­moi­hin ajat­te­lu­mal­lei­hin ja ta­poi­hin eikä pys­ty koh­taa­maan muu­tok­sia, voi jää­dä pal­jos­ta pait­si. Ku­vi­tel­les­sa ih­mi­sen, jon­ka elin­ym­pä­ris­tö ra­joit­tuu yk­sien sei­nien ja yh­den ai­no­an kau­pun­gin ra­jo­jen si­sään ja ver­taa tätä hen­ki­löä ih­mi­seen, joka on mat­kus­ta­nu ym­pä­ri maa­il­maa, huo­maa noi­den ih­mis­ten vä­lil­lä ole­van suu­ren eron. Jäl­kim­mäi­sen maa­il­man­kuva on to­den­nä­köi­ses­ti hur­jas­ti ava­ram­pi ja elä­män rep­pu täy­dem­pi. Ei ole mah­dol­lis­ta­kaan, että pai­kal­laan py­sy­vä ih­mi­nen voi­si pel­käs­tään esi­mer­kik­si tele­vi­si­on kaut­ta maa­il­maa kat­so­mal­la pääs­tä ko­ke­maan, tun­te­maan ja ym­mär­tä­mään asi­oi­ta sa­mal­la ta­val­la kuin maa­il­man­mat­kaa­ja. En väi­tä, ett­ei ih­mi­nen, joka ei mat­kus­ta, oli­si it­ses­sään yhtä ar­vo­kas tai että hä­nen elä­män­sä voi­si olla hy­vää ja ri­kas­ta. Maa­il­man­mat­ka­a­a­jan elä­mä sat­tuu vain ole­maan rik­kam­paa ja mie­li ava­ram­pi.

Kaikki kiinnostaa -vaihde päälle

Reis­sus­sa räh­jään­tyy ja ko­tiin pa­laa­mi­nen on tä­män ta­kia mu­ka­vaa. Olen huo­man­nut pa­la­tes­sa­ni mat­koil­ta­ni ko­tiin, elä­män muut­tu­van edes het­kek­si mie­lek­kääm­mäk­si, kuin mitä se oli en­nen mat­kal­le läh­töä. Voi­si jopa sa­noa, että jos­kus on men­tä­vä kau­as näh­däk­seen lä­hel­le. Huo­ma­tes­saan af­rik­ka­lais­ten nais­ten huo­non ase­man tai näh­des­sään ih­mis­ten kär­si­vän nä­län­hä­däs­tä,voi oma ase­ma muut­tua pal­jon mie­lek­kääm­mäk­si ja ar­vok­kaam­mak­si, jopa epä­oi­keu­te­tuk­si. Reis­suun läh­ties­sä lait­taa usein it­ses­sään pääl­le ”kaik­ki kiin­nos­taa ja on ih­meel­lis­tä”-vaih­teen. Jos tätä vaih­det­ta jak­sai­si pi­tää pääl­lä myös ar­ki­ses­sa elä­mäs­sä, voi­si se olla mo­nin ver­roin mie­lek­kääm­pää.

Lähde jokaiseen päivään kuin uuteen matkaan

On hie­noa läh­teä mat­kal­le tie­tä­en, että pa­laa siel­tä rik­kaam­pa­na. Myös jo­kai­seen päi­vään voi­si läh­teä kuin mat­kal­le, ku­ten edel­lä sa­noin. In­nos­tu­nee­na, ih­me­tel­len ja odo­tel­len, mitä maa­il­ma tä­nään mi­nul­le an­taa ja näyt­tää. Läh­de siis mat­kal­le avoi­min mie­lin. Koe, näe, tun­ne, kos­ke­ta, hais­ta, mais­ta, nau­ti, ih­met­te­le, ajat­te­le, ais­ti ja mitä tär­kein­tä: us­kal­la.

Tont­tu