Kakkosten TET-päivä - polkuja tulevaisuuteen?

Ju­lia Pa­ka­ri­nen 11D

Koe­vii­kon lä­hes­ty­es­sä Klas­si­kan kak­ko­sil­le jär­jes­tet­tiin TET-päi­vä. Se ei ol­lut ihan pe­rin­tei­nen: yleen­sä­hän täl­lai­se­na päi­vä­nä men­nään jol­le­kin työ- tai opis­ke­lu­pai­kal­le. Nyt alo­jen esit­te­li­jät tu­li­vat­kin mei­dän luok­sem­me, mikä oli kä­te­vää. Kah­dek­san aamu har­mit­ti var­mas­ti mo­nia, mut­ta päi­vän ai­ka­na sai pal­jon hyö­dyl­lis­tä in­for­maa­ti­o­ta jat­ko-opis­ke­lui­hin liit­ty­en. Vaik­ka aloil­la on omat toi­min­ta­ta­pan­sa, löy­sin sil­ti muu­ta­mia yh­dis­tä­viä te­ki­jöi­tä, ku­ten halu ih­mis­ten kans­sa työs­ken­te­lyyn ja kie­lien tär­keys.

Kou­lu­tus­paik­ka­tie­to­jen li­säk­si sain lisä­tie­toa yli­o­pis­to-opis­ke­lus­ta ylei­ses­ti. Siel­lä on pal­jon lu­en­to­ja, tent­te­jä ja tut­kiel­mia, mut­ta myös har­joit­te­lu­ja, se­mi­naa­re­ja ja opin­to­pii­re­jä.  Kir­jal­li­suu­den lu­ke­mi­nen ja es­sei­den teko on tut­tua myös lu­ki­o­lai­sil­le. Joi­ta­kin teh­tä­viä teh­dään myös ver­kos­sa. Ehkä isoin ero lu­ki­on ja yli­o­pis­to-opis­ke­lun vä­lil­lä on ra­por­toin­nin teko ja tois­ten kir­joit­ta­mien teks­tien lu­ke­mi­nen.

Opis­ke­lu ei siis ole pel­käs­tään pänt­tää­mis­tä, vaan pää­see myös suun­nit­te­le­maan, ko­kei­le­maan ja vai­kut­ta­maan asi­oi­hin sekä ar­vi­oi­maan omaa ja mui­den työs­ken­te­lyä. Toi­sin kuin ehkä ylei­ses­ti luul­laan, ak­tii­vi­nen läs­nä­olo on tär­keä osa opin­to­ja.

Mui­ta TET-päi­vän alo­ja, ker­to­mie­ni li­säk­si, oli­vat muun mu­as­sa kaup­pa­tie­teit­ten ala, viit­to­ma­kie­len ala Hu­ma­kis­sa, po­lii­si­ala, vies­tin­tä­ala, maa­ta­lous­ala ja esit­te­ly Aal­to Bu­si­ness-schoo­lis­ta. Päi­vän päät­teek­si meil­le pi­det­tiin Pons­se-esit­te­ly, jos­ta saat­te lu­kea li­sää täs­tä leh­des­tä.

Kiin­nos­tai­si­ko si­nua kult­tuu­ri­ala?

En­sim­mäi­nen pis­tee­ni oli mu­sii­kin- ja muo­toi­lun alois­ta. Mei­tä oli siel­lä mel­ko vä­hän, mut­ta ilma­pii­ri oli ihan mu­ka­va. En­sim­mäi­sek­si meil­le näy­tet­tiin Sa­vo­ni­an mu­siik­ki- muo­toi­lu- ja tans­si­alan yh­teis­työn tu­lok­se­na val­mis­tu­nut esit­te­ly­vi­deo, joka oli hyvä ja ku­vai­li mie­len­kiin­toi­ses­ti alo­ja. Tä­män vi­de­on voit­te löy­tää täs­tä osoit­tees­ta: http://www.you­tu­be.com/watch?v=ppaq­Ce_h1QI Kas­va­tus­tie­teen leh­to­ri ja opin­to-oh­jaa­ja, Mari Miet­ti­nen, an­toi hyö­dyl­li­siä tärp­pe­jä opin­toi­hin liit­ty­en. Ko­ko­sin niis­tä muu­ta­man tä­hän.

Sa­vo­ni­an mu­sii­kin ja tans­sin yk­sik­kö ”Mu­si­ta” toi­mii mu­siik­ki­kes­kuk­sel­la kon­ser­va­to­ri­on, Kuo­pi­on kau­pun­gin or­kes­te­rin ja Si­be­lius-Aka­te­mi­an Kuo­pi­on osas­ton kans­sa. Tans­si­o­pe­tus toi­mii myös Her­man­nin sa­leil­la ja Tans­si­stu­di­on ti­lois­sa. Tans­si­puo­len pää­sy­ko­keet jär­jes­te­tään vuo­sit­tain, mu­siik­ki­puo­lel­la taas joka vuo­si. Opin­toi­hin kuu­luu pal­jon yh­tei­siä pro­duk­ti­oi­ta.

Mu­si­ta kou­lut­taa opis­ke­li­joi­ta mu­siik­ki­pe­da­go­geik­si ja tans­sin­o­pet­ta­jik­si. Mu­siik­ki­pe­da­go­gi voi eri­kois­tua joko ryt­mi- tai klas­si­seen mu­siik­kiin. Soit­ti­mis­sa on suu­ri va­lin­nan vara. Opin­toi­hin kuu­luu te­o­ri­aa, mu­sii­kin his­to­ri­aa ja moni­puo­li­sia opet­ta­jan­o­pin­to­ja, mut­ta myös käy­tän­nön puol­ta, ku­ten so­lis­tis­ta ope­tus­ta, lau­la­mis­ta ja mu­si­soi­mis­ta yh­des­sä eri­lai­sis­sa ko­koon­pa­nois­sa, sekä tie­tys­ti esiin­ty­mis­tä. Myös työ­har­joit­te­lut, work­shop­työs­ken­te­lyt ja opin­näy­te­työ ovat tär­kei­tä osia opin­nois­sa.

Alal­la voi suun­tau­tua joko mu­sii­kin opet­ta­jak­si tai mu­siik­ki­lai­tok­sen opet­ta­jak­si. On aika jän­nä, mi­ten kah­del­la niin sa­man­tyyp­pi­sel­lä sa­nal­la on niin eri­lai­nen mer­ki­tys. Mu­sii­kin opet­ta­ja työs­ken­te­lee kol­man­nen sek­to­rin oh­jaus- ja ope­tus­teh­tä­vis­sä, kan­sa­lais- ja kan­san­o­pis­toil­la ja mu­siik­ki­o­pis­tois­sa. Hän on mu­sii­kin yleis­o­pet­ta­ja. Pää­ty­äk­seen tä­hän täy­tyy olla moni­o­saa­ja. Mu­siik­ki­lai­tok­sen opet­ta­ja eri­kois­tuu yh­tye- tai ka­ma­ri­mu­sii­kin ja jon­kin inst­ru­men­tin opet­ta­mi­seen. He työs­ken­te­le­vät kon­ser­va­to­ri­oi­den am­ma­til­li­ses­sa kou­lu­tuk­ses­sa ja mu­siik­ki­o­pis­tois­sa.

Muo­toi­lu­a­ka­te­mi­an ala on pal­jon moni­puo­li­sem­pi kuin aluk­si luu­lin. Muo­toi­li­jan työ ei ole pel­käs­tään hie­no­jen tai­teel­lis­ten esi­nei­den te­koa, vaik­ka toki myös si­tä­kin. Hän voi olla suun­nit­te­li­jan, te­ki­jän ja mark­ki­noi­jan li­säk­si myös esi­mies, oh­jaa­ja, yrit­tä­jä tai asi­an­tun­ti­ja. Alal­la voi suun­tau­tua esi­mer­kik­si si­sus­tus­ark­ki­teh­tuu­riin ja ka­lus­te­muo­toi­luun sekä vaa­te­suun­nit­te­luun, te­ol­li­seen muo­toi­luun ja koru- ja jalo­me­tal­li­muo­toi­luun. Näim­me muu­ta­man hie­non ku­van opis­ke­li­joi­den suun­nit­te­le­mis­ta ti­lois­ta ja muo­ti­näy­tök­sis­tä. Valo­ku­vauk­ses­ta kiin­nos­tu­neil­le on myös kurs­se­ja. Näi­den li­säk­si täy­tyy opis­kel­la pe­rus­ai­nei­ta, ku­ten äi­din­kiel­tä, kie­liä ja ma­te­ma­tiik­kaa. Si­sään­pää­sy vaa­tii joko yo-tut­kin­non tai ar­te­saa­nin­tut­kin­non. Opin­not kes­tä­vät nel­jä vuot­ta. Haku jär­jes­tyy mu­siik­ki­puo­len ta­voin ne­tin kaut­ta.

Mi­nut yl­lät­ti kai­ken kaik­ki­aan alo­jen moni­puo­li­suus. Va­lit­sin pis­teen pää­a­si­as­sa sik­si, että olen har­ras­ta­nut mu­siik­kia pie­nes­tä pi­tä­en, ja se on il­mai­su­kei­no­ni. Saa­ma­ni tie­dot ei­vät him­men­tä­neet haa­vet­ta­ni, pi­kem­min­kin päin­vas­toin. Jos si­nä­kin kiin­nos­tuit, käy tu­tus­tu­mas­sa Sa­vo­ni­an net­ti­si­vui­hin!

What about lan­gu­a­ges?

Ke­lai­lin luok­kaan 138 aika­moi­sel­la kii­reel­lä, hie­man myö­häs­sä, mut­ta ama­nu­ens­si Ta­pa­ni Utu­nen otti sil­ti mi­nut hy­vän­tuu­li­se­na vas­taan. Vaik­ka täl­lä pis­teel­lä kä­si­tel­tiin­kin aika vi­ral­li­sia asi­oi­ta, ku­ten kie­len opis­ke­luun sää­det­ty­jä la­ke­ja, ne ku­vail­tiin haus­kas­ti ja kiin­nos­ta­vas­ti käy­tän­nön esi­merk­ke­jä käyt­tä­en. Tun­nel­ma oli aika lep­poi­sa ja mu­ka­va.

Yksi tär­keim­mis­tä pis­teen sa­no­mis­ta oli, niin kuin eng­lan­nik­si sa­no­taan, ”No pa­nic!” Opis­ke­li­joi­ta au­te­taan kyl­lä pää­se­mään al­kuun opin­nois­saan. Utu­nen ke­hot­taa tart­tu­maan käy­tän­nön ti­lai­suu­teen, ku­ten ulko­mail­le mat­kus­ta­mi­seen, kun sii­hen tu­lee ti­lai­suus. Uu­den kult­tuu­rin koh­taa­mi­nen ja sii­hen so­peu­tu­mi­nen ovat hä­nen mu­kaan­sa pa­ras­ta har­joi­tus­ta.

Kie­li­kes­kuk­sen toi­mi­pis­teet ovat Kuo­pi­os­sa, Joen­suus­sa ja Sa­von­lin­nas­sa. Kuo­pi­os­sa kes­kus si­jait­see Cant­hi­as­sa. Yli­o­pis­toon pääs­täk­seen täy­tyy hal­li­ta suo­men ja ruot­sin kie­len tai­to pys­ty­äk­seen toi­mi­maan kak­si­kie­li­sen vi­ran­o­mai­sen pal­ve­luk­ses­sa ja myös ihan oman alan­sa kan­nal­ta. Oli­si myös hyvä opis­kel­la ai­na­kin yhtä vie­ras­ta kiel­tä: sil­lä ta­voin voi seu­ra­ta pa­rem­min omaa ke­hi­tys­tään alal­la ja, luon­nol­li­ses­ti, toi­mia kan­sain­vä­li­ses­sä ym­pä­ris­tös­sä. Yli­o­pis­tos­sa kä­si­tel­lään Utu­sen mu­kaan yleis­kie­len ja am­mat­ti­kie­len vas­tak­kain­a­set­te­lua.

Mi­ten kie­liä sit­ten opis­kel­laan yli­o­pis­tos­sa? On var­mas­ti jär­ke­vää läh­teä liik­keel­le niin sa­no­tus­ta kai­ken kan­san kie­les­tä eli eng­lan­nis­ta. Opin­nois­sa on kak­si vai­het­ta: EARS ja EAPC. En­sim­mäi­ses­sä vai­hees­sa käy­dään läpi tie­teel­lis­tä, omaan alaan liit­ty­vää sa­nas­toa ja tark­kail­laan, mi­ten suo­mi ero­aa kie­le­nä eng­lan­nis­ta. Toi­ses­sa vai­hees­sa taas pai­no­tu­taan suul­li­seen työs­ken­te­lyyn ja poh­di­taan, mil­lais­ta eng­lan­ti on muis­sa mais­sa.

Ta­lar du svens­ka? Tämä kie­li, pro­tes­toin­nis­ta huo­li­mat­ta, osoit­tau­tuu aika tär­ke­äk­si tu­le­vai­suu­des­sa! Läh­tö­ta­so­na täy­tyy olla käy­ty­nä lu­ki­o­kurs­sit. Täy­den­nys­tä puut­teel­li­siin tai­toi­hin voi ha­kea ai­kuis­lu­ki­os­ta. Jos ko­kee pel­kän ker­tauk­sen riit­tä­vän, täy­den­nys­kurs­sit ovat hyvä vaih­to­ehto.

Sit­ten vie­lä ihan oma kie­lem­me, suo­mi! Opin­toi­hin kuu­lu­vat kir­joi­tus­vies­tin­tä ja puhe­vies­tin­tä. Ne suo­ri­te­taan yleen­sä toi­se­na tai kol­man­te­na vuon­na kan­di­daa­tin tut­kin­non alla.

Jos kiin­nos­tuit, voit käy­dä kat­so­mas­sa lisä­tie­toa osoit­tees­sa www.uef.fi/kie­li­kes­kus Voit myös lait­taa Utu­sel­le säh­kö­pos­tia osoit­tee­seen ta­pa­ni.utu­nen@uef.fi tai so­pia ta­paa­mi­sen opet­ta­jan kans­sa.

Kiin­nos­tus­ta kas­va­tus­tie­tee­seen tai psy­ko­lo­gi­aan?

Kas­va­tus­tie­tei­den pis­te oli oma hen­ki­lö­koh­tai­nen suo­sik­ki­ni. Pari opis­ke­li­jaa, Ka­ro­lii­na Lei­no­nen ja Ven­la Ko­leh­mai­nen, toi­mi­vat esit­te­li­jöi­nä. He suh­tau­tui­vat mei­hin so­pi­van tut­ta­val­li­ses­ti, ja ilma­pii­ri oli mu­ka­va. He poh­jus­ti­vat ker­to­muk­si­aan moni­puo­li­seen dia­e­si­tyk­seen.

Esit­te­li­jät ker­toi­li­vat Sa­von­lin­nas­ta ja Joen­suus­ta ylei­ses­ti kau­pun­kei­na sekä yli­o­pis­to­jen har­ras­tus­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Siel­lä, ihan kuin mis­sä ta­han­sa muu­al­la­kin, jär­jes­te­tään lef­fa­il­to­ja ja tar­jo­taan mah­dol­li­suus esi­mer­kik­si käy­dä kun­to­sa­leil­la, joo­gas­sa, par­ti­os­sa ja kuo­ros­sa. He pu­hui­vat myös aine­jär­jes­tö­toi­min­nas­ta: Jo­kai­sel­le kas­va­tus­tie­teen­o­pis­ke­li­ja­ryh­mäl­le on oma, haus­ka lo­gon­sa. Ty­töt oli­vat pu­keu­tu­neet haus­kas­ti oman alan­sa vä­ri­siin haa­la­rei­hin ja ko­ris­ta­neet nii­tä pins­seil­lä. Oli si­nän­sä kiin­nos­ta­vaa ja pi­ris­tä­vää kuul­la myös yli­o­pis­to­jen va­paa-ajas­ta opis­ke­lu­a­si­oi­den li­säk­si.

Lä­hes kaik­ki kas­va­tus­tie­teen opin­not kes­tä­vät vii­si vuot­ta (las­ten­tar­han­o­pet­ta­jan kol­me). Kas­va­tus­tie­det­tä voi opis­kel­la mm. Joen­suus­sa ja Sa­von­lin­nas­sa. Sa­von­lin­naan on kes­ki­tet­ty muun mu­as­sa luo­kan­o­pet­ta­jan, käsi­työn ja koti­ta­lou­den opet­ta­jan sekä las­ten­tar­han­o­pet­ta­jan opin­not. Joen­suus­sa puo­les­taan voi opis­kel­la eri­tyis­o­pet­ta­jak­si, opok­si tai psy­ko­lo­gik­si.

Luo­kan­o­pet­ta­jan opin­toi­hin kuu­luu pää­ai­neen opin­to­ja, jot­ka tuo­vat opet­ta­jan kel­poi­suu­den ja te­o­reet­ti­set ja pe­da­go­gi­set val­miu­det opet­ta­jan työ­hön. Pe­rus­o­pin­to­jen ai­nei­den ko­ko­nai­suuk­sien hal­lin­ta an­taa luo­kan­o­pet­ta­jan kel­poi­suu­den. Sivu­ai­neet puo­les­taan ovat va­paas­ti va­lit­ta­via ja an­ta­vat tie­tyn ai­neen opet­ta­jan kel­poi­suu­den. On myös mah­dol­lis­ta suun­tau­tua luo­kan­o­pe­tuk­sen ohel­la jo­hon­kin ma­te­maat­tis­tie­teel­li­seen ai­nee­seen ja saa­da sii­tä ylä­kou­lun opet­ta­jan kel­poi­suu­den.

Kiin­nos­tai­si­ko si­nua ryh­tyä opin­to-oh­jaa­jak­si? Hei­dän teh­tä­vän­sä on tu­kea yk­si­löi­tä ja ryh­miä omien tu­le­vai­suu­den­pol­ku­jen­sa ra­ken­ta­mi­ses­sa ja toi­mia yh­des­sä mui­den kas­va­tus- ja oh­jaus­alan ih­mis­ten kans­sa. Opin­to-oh­jaa­ja­o­pis­ke­li­jat opis­ke­le­vat kas­va­tus­tie­det­tä pää­ai­nee­naan. Kou­lu­tus an­taa pä­te­vyy­den toi­mia opin­to- ja op­pi­laan­oh­jaa­ja­na sekä ai­neen­o­pet­ta­ja­na ja reh­to­ri­na. Kou­lus­sa toi­mi­mi­sen li­säk­si kou­lu­tus an­taa val­miu­det toi­mia muis­sa­kin oh­jaus- ja neu­von­ta-alan sekä asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä.

Eri­tyis­o­pet­ta­jien tar­ve on ny­ky­ään mel­ko suu­ri. Hei­dän pää­ai­neen­sa on eri­tyis­pe­da­go­giik­ka, ja hei­dän kou­lu­tuk­sen­sa an­taa am­ma­til­li­set val­miu­det myös nor­maa­li- ja eri­tyis­luo­kan­o­pet­ta­mi­seen. Eri­tyis­o­pet­ta­jat työs­ken­te­le­vät pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa, lu­ki­os­sa ja am­mat­ti­oppi­lai­tok­sis­sa. He an­ta­vat ih­mi­sil­le hei­dän tar­vit­se­mi­aan tu­kia ja apu­vä­li­nei­tä opis­ke­luun ja työ­hön liit­ty­en.

Kai­ken tä­män li­säk­si ope­tus­alan kou­lu­tuk­seen kuu­lu­vat myös kie­li- ja vies­tin­tä­o­pin­not ja tut­ki­mus­o­pin­not. Laa­ja­na sivu­ai­nee­na käy­dään läpi pe­rus­kou­lun ai­nei­den aihe­ko­ko­nai­suu­det.

Olet­ko har­kin­nut psy­ko­lo­gik­si ryh­ty­mis­tä? Alal­le ha­lu­a­van täy­tyy en­sik­si suo­rit­taa kan­di­daa­tin tut­kin­to ja sit­ten mais­te­rin tut­kin­to, joka an­taa val­miu­det psy­ko­lo­gik­si. Psy­ko­lo­gi­an opis­ke­lun hy­viä puo­lia ovat tyt­tö­jen mu­kaan moni­puo­li­suus ja vaa­ti­vuus, ryh­mä­hen­ki, sekä erit­täin hyvä työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suus. Psy­ko­lo­git toi­mi­vat yleen­sä kun­tien ja val­ti­oi­den pal­ve­luk­sis­sa mm. kas­va­tus- ja per­he­neu­vo­lois­sa, oppi­lai­tok­sis­sa, työ­voi­ma­toi­mis­tois­sa, psy­ki­at­ri­sis­sa sai­raa­lois­sa ja mie­len­ter­veys­toi­mis­tois­sa. Toki he voi­vat työs­ken­nel­lä myös yk­si­tyis­sek­to­reil­la, esi­mer­kik­si kun­tou­tus­lai­tok­sil­la ja työ­ter­veys­huol­los­sa. Psy­ko­lo­gien pää­sy­ko­kee­na on kir­ja­tent­ti. Itse in­nos­tuin eni­ten juu­ri psy­ko­lo­gi­an alas­ta.

Yksi näis­tä lu­kui­sis­ta mah­dol­li­suuk­sis­ta on kas­va­tus­tie­teen ja ai­kuis­kas­va­tus­tie­teen asi­an­tun­ti­ja­kou­lu­tus, joka an­taa mah­dol­li­suu­den mm. tut­ki­muk­sen, ar­vi­oin­nin, joh­ta­mi­sen, suun­nit­te­lun ja ar­vi­oin­nin asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­viin. Asi­an­tun­ti­ja­kou­lu­tuk­sen pää­aine, kas­va­tus­tie­de tai ai­kuis­kas­va­tus­tie­de, va­li­taan en­sim­mäi­se­nä vuon­na. Pää­ai­nei­siin voi­daan si­säl­lyt­tää ai­kuis­o­pet­ta­jan pe­da­go­gi­set opin­not, joi­hin on kou­lu­tus­ten ai­ka­na eril­li­nen haku ja va­lin­ta. Voi eri­kois­tua esi­mer­kik­si kou­lu­tus­suun­nit­te­li­jak­si, hal­lin­nol­li­siin teh­tä­viin, oh­jauk­seen ja neu­von­taan, ai­kuis­kou­lut­ta­jak­si – tai ehkä jopa ope­tus­mi­nis­te­rik­si!

Ty­töt pai­not­ti­vat esit­te­lys­sään myös sivu­ai­nei­den mer­ki­tys­tä. Se on ikään kuin valt­ti­kort­ti. Kuka vain ISY:n pe­rus­o­pin­to­ja tai jat­ko­kou­lu­tus­ta käy­vä saa va­paas­ti opis­kel­la ha­lu­a­maan­sa ai­net­ta, jo­hon ha­lu­aa pai­not­taa opin­ton­sa. Joi­hin­kin ai­nei­siin on kui­ten­kin ra­joi­tuk­sia tai pää­sy­ko­kei­ta. Kaik­kiin näi­hin kou­lu­tuk­siin ha­e­taan säh­köi­sel­lä haku­lo­mak­keel­la www.yli­o­pis­to­haku.fi. Oma suo­sik­ki­ni näis­tä alois­ta oli psy­ko­lo­gia. Oli­si mu­ka­vaa tie­tää jat­kos­sa enem­män paik­ko­jen liik­ku­mis­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Oli­si ikä­vää, jos haa­ve kom­pas­tui­si sii­hen. Mut­ta saa­han ih­mi­sel­lä unel­mia olla!

So­si­aa­li- ja ter­veys­ala – ih­mis­lä­heis­tä toi­min­taa ja moni­puo­li­nen työn­kuva

Täs­sä pis­tees­sä oli kiin­toi­saa se, että meil­lä oli opis­ke­li­ja­vie­rai­li­ja. Mir­ja Ha­lo­nen ker­toi­li hä­nen kans­saan opis­ke­lus­ta so­si­aa­li- ja ter­veys­a­lal­la.

Alan am­mat­tei­hin kuu­lu­vat niin ensi­hoi­ta­jat, kä­ti­löt ja rönt­gen­hoi­ta­jat kuin sai­raan­hoi­ta­jat ja fy­sio- ja toi­min­ta­te­ra­peu­tit­kin. Opin­not kes­tä­vät 3,5–4,5 vuot­ta. Toi­mi­pis­teet ovat Ii­sal­mes­sa, Var­kau­des­sa ja Kuo­pi­os­sa. Ha­ke­mi­nen on mah­dol­lis­ta kah­des­ti vuo­des­sa, ja se ta­pah­tuu yh­teis­haus­sa. Ha­ke­ak­se­si ky­sei­sel­le alal­le si­nul­la täy­tyy olla lu­ki­on päät­tö­to­dis­tus tai yli­op­pi­las­tut­kin­to. Yli­op­pi­las­to­dis­tuk­sen kes­ki­ar­vol­la on mer­ki­tys­tä.

En­sim­mäi­nen kurs­si on van­han ker­taus­ta, mut­ta jo toi­ses­ta kurs­sis­ta läh­tien sa­nas­to on alaan pe­rus­tu­vaa. Kurs­se­ja voi­daan käy­dä myös avoi­men kor­ke­a­kou­lun kaut­ta. Nii­hin kuu­luu usein pal­jon ryh­mä­työs­ken­te­lyä, eikä aina nii­den kai­kis­ta tu­tuim­pien ih­mis­ten kans­sa; se har­joit­taa kom­mu­ni­koin­ti­tai­to­ja tu­le­vaa am­mat­tia var­ten. Opis­ke­lu si­säl­tää myös pal­jon har­joit­te­lu­ja ja toi­mek­si­an­to­ja. Sil­ti ko­li­kon toi­se­na puo­le­na on myös jon­kin ver­ran kir­jois­ta lu­ke­mis­ta. Se an­taa mu­ka­vas­ti moni­puo­li­suut­ta päi­viin. Kan­sain­vä­li­syys ja vaih­to­ajat ovat myös osa opin­to­ja. Opis­ke­lun lo­pus­sa teh­dään opin­näy­te­työ esi­mer­kik­si oh­jaa­mal­la jo­tain ih­mis­tä tai te­ke­mäl­lä esi­te omas­ta kou­lu­tus­a­las­taan.

He ker­toi­li­vat pal­jon opis­ke­li­joi­den ole­tuk­sis­ta, en­nen kuin he al­ka­vat opis­kel­la am­mat­tiin, ja ku­mo­si­vat ste­re­o­ty­pi­at. Mo­net esi­mer­kik­si ajat­te­le­vat, ett­ei ter­vey­den­hoi­ta­ja tar­vit­se ma­tik­kaa, mut­ta se on vää­rä luu­lo! He myös ker­toi­vat, mik­si ih­mi­set yleen­sä ha­lu­a­vat alal­le. Yh­tei­siä syi­tä mo­nil­le ovat se, että ih­mi­sil­lä on jo tut­kin­to­ja alla ja he ha­lu­a­vat käy­tän­töä. Mui­ta syi­tä ovat halu aut­taa ja se, että työ on ih­mis­lä­heis­tä. Täl­lä alal­la ei Mir­ja Ha­lo­sen mu­kaan ole yh­tään sa­man­lais­ta päi­vää. Aika oli ra­jal­li­nen, em­me­kä eh­ti­neet käy­dä kaik­kia kiin­nos­ta­via alo­ja läpi, mut­ta pi­din täs­tä pis­tees­tä to­del­la.

Näil­tä si­vus­toil­ta saat lisä­tie­toa hauis­ta ja kou­lu­tus­pai­kois­ta:

www.sa­vo­nia.fi

www.uef.fi

TET-päi­vä oli mi­nul­le kai­ken kaik­ki­aan to­del­la hyö­dyl­li­nen. Toi­vot­ta­vas­ti si­nä­kin sait täs­tä uu­sia tärp­pe­jä tu­le­vai­suut­ta­si var­ten!